Venäjän tentti

Venäjän tentti

Rusit 862

862

-Saapuivat jokivarsia pitkin taloudellisista tarpeista kuten hopeasta, syntyi Kiovan-Rus-kokonaisuus. Nämä kauppiaat ja soturit perustivat alueen heimojen kanssa löyhän henkilöliittovaltion, joka luhistui Mongolien hyökkäyksessä 1200-luvun puolivälissä.

-Mafiaperiaate

-Vallanpidon kysymykset ratkaistiin turvautumalla sukulaisuuteen perustuvaan dynastiseen vallanperimykseen, henkilökohtainen lojaliteetti.

Svjatoslav 964-972

964 - 972

Igor --> Olga --> Svjatoslav

Olgalta veronkantopiirit, sotaharjoitukset, myönteinen suhde kristillisyyteen

Vladimir I 980-1015, Jaroslav Viisas 1019-54

980 - 1054

Vladimir I toi kristinuskon Venäjälle --> palkkioksi Bysantista Anna.

Kristinusko "virallisesti Venäjälle" 988 --> apuna miekka

Venäjästä Bysantin vahva liittolainen

Viisas laajensi, nosti Kiovan kukoistukseen, loi pohjan perustuslaille, jossa yhdistyi viikinkien ja slaavien periaatteet

Jaroslavin jälkeen Kiova alkoi hajota

Novgorod (Vladimir, Suzdal) kilpailijoiksi (ruhtinaskuntia)

Mongolien hyökkäys 1250

1250

-Mongolien hyökkäys

-Tehokas ja hierarkisesti järjestetty hallintokoneisto

Moskovan nousu 1300

1300

Mongolien valta päättyi 1400-luvulle tultaessa, alkoi Moskovan nousu.

Ivan Dolgoruki perustaja

1300-luvun lopulla taistelu vallasta vielä mm. Tverin kanssa.

Lopullisesti Venäjän keskukseksi Iivana III:n aikana (1462-1505)

KromaKremlKraiGranitsaGradGorod

Sekasorron aika 1584-1613

1584 - 1613

-Iivana IV:n kuolemasta Mihail Fedorovits Romanovin valtaan.

-Kirkko pelasti

Pietari ja Katariina

1687

-Kansakunnan idea ja yhteinen hyvä

-Pietarin poliittiset uudistukset, ponnistelu ruotsalaisia vastaan, "venäläiset valtion palvelukseen"

-Alempi aatelisto, dvorjanstvo, joutui riippuvaiseksi keskuksesta, keskusvallan merkityksen kasvu

Tarkennuksia

Normanniteoria, anti-

800 - 900

-Normanttiteoria: Venäjän valtiollinen olemassaolo saanut alkunsa pohjanmiehistä.

-Antinormannistien mielestä Nestorin kronikan todistusvoima kyseenalainen (rys synonyymi slaaveille). Slaaviheimot perustaneet omat valtionsa Venäjälle jo ennen skandinaavisten merirosvojen tuloa.

-Rus, Roslagen

-Suojeluraha, vastavuoroisuus

-Druzina, aseistettu seurue

-Rurikin perheelle legitimoitu asema

-Vetse-kokoukset (heimot, perheet, kylät) ja vallan institutionalisoituminen (1), ruhtinasvalta (2), druzina (3)

Isovenäläisyys ja valtio vai ei

800 - 900

-Slaavilaisheimojen ja suomalaisugrilaisten heimojen kanssakäynti ja sulautuminen, elo suht rauhallista yhdessä. Tästä isovenäläisyys, isovenäläinen heimo.

-Kahakat kasaarien kanssa (kasarien kaganaatti)

-Bysantin merkitys raaka-aineiden ostajana, mutta myös "vihollisena"

-Svjatoslav

-Kiovan Venäjä löyhästi sidoksissa ollut federatiivinen, skandinaavisten ruhtinaiden hallitsema kokonaisuus, ns. henkilöliittovaltio. EI KESKUSHALLINTOA TAI VERONKANTOJÄRJESTELMÄÄ. Ruhtinaalla ei sananvaltaa heimojen sisäisiin asioihin.

-Kiovan rusin pojat tai sukulaiset rajalinnoituksille.

-Taistelu vallasta (perimysjärjestys, dynastia), johti heikentymiseen (Mongolivalta)

1240 Kalkan taistelu, 1380 Kulikovon taistelu

1240

Suurin osa Venäjää mongolien käsiin, julmia, mm. Kiova hävitettiin ---> hidasti Venäjän kehitystä mutta nosti kansallista yhteenkuuluvuuden tunnetta

Taistelun symbolinen merkitys

Samoin Kulikovon taistelun, jossa vapaudettiin, kansallisen voiman ja suuruuden alku

Pietari Suuri

1672 - 1725

1672 Moskova – 1725 Pietari

"Hän länsimaisti Venäjän hallintoa ja hänen aikanaan Venäjästä tuli eurooppalainen suurvalta"

"Pietari Suuren johdolla Venäjällä aloitettiin 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä tieteellinen opetus, valtion hallintoa uudistettiin kovalla kädellä ja Venäjä rakensi Euroopan valtioiden esimerkkiä seuraten vahvan laivaston."

"Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin Nevan suistoon 27. toukokuuta 1703."

"Pietari hajotti perinteisen Venäjän ortodoksisen kirkon hallintoelimen Moskovan patriarkaatin ja perusti sen tilalle 1721 valtiolle alisteisen Pyhän Synodin. Pyhä Synodi jäi kirkon johtoelimeksi seuraavaksi pariksi sadaksi vuodeksi. Kirkon oli ennen uusien luostarien avaamista kysyttävä lupa sekä synodilta että tsaarilta.

Pietari oli myös sitä mieltä että venäläiset tuhlaavat aikaansa liiallisen pyhään työhön. Hän kielsi alle kolmekymmenvuotiaita miehiä ryhtymästä munkeiksi ja alle 50-vuotiaita naisia nunniksi. Pietari myös pakotti munkit viljelemään maata, opettelemaan käsitöitä ja avaamaan kouluja ja sairaaloita.[5]"

Katariina suuri

1729 - 1796

1729 Stettin - 1796 Pietari