Toinen Maailmansota

Events

Suomi

Talvisota

17 January 1939 - 14 March 1940

Suomi oli joutunut kahden suurvallan pelinappulaksi, Saksan ja Neuvostoliiton. Sotaan ei oltu varauduttu, joten Suomen talous kärsi. Varsinkin ulkomaankaupat romahti. Talvisodan päätyttyä Suomi joutui luovuttamaan ison alueen Karjalasta Neuvostoliitolle.

Jatkosota

22 June 1941 - 19 September 1944

Kesän 1941 aikana Suomen ja Saksan suhteet tiivistyivät. Suomi antoi saksalaisille joukoille kauttakulku luvan, eli luvan kulkea suomen kautta Saksan miehittämään Norjaan. Saksa alkoi talven aikana suunnitella hyökkäystä Neuvostoliittoon ja halusi Suomen mukaan. Suomi suostui. Saksa hyökkäsi 22.6.1941 Neuvostoliittoon. Suomessa oli tällöin Saksalaisia sotilaita, niinpä Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Näin syttyi jatkosota 25.6.1941. Suomi korosti, ettei ollut Saksan liittolainen, vaan kävi omaa taistoa Neuvostoliittoa vastaan. Hyökkäysvaiheek aikana Suomi valloitti takisin Talvisodassa menettämänsä alueet ja laajensi alueitaan neuvostoliiton puolelle.

Viipurin taistelu

9 June 1944 - 18 October 1944

kesäkuun 9. päivä 1944 alkoi karjalankannakselta Neuvostoliiton suurhyökkäys. Suomen pääpuolustusasema murtui nopeasti. KYmmenen päivän päästä puna-armeija oli jo valloittanut Viipurin. Suomi siirsi joukkonsa Karjalankannakselle ja luopui itä-karjalasta. Ratkaisu taistelut käytiin kesä-heinäkuussa Viipurin pohjoispuolella Tahi-Ihantalan maastossa. Puna-armeija joukot auttoi hyökkäysten torjumista. Saksa oli huolissaan siitä, että Suomi tekisi omin päin erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa. Saksa uhkasi katkaista ase- ja ruoka avun, jos näin kävisi. Ryti lupasi Hitlerille sotaa niin kauan, kuin hän olisi presidenttinä. Ryti erosi elokuussa, joten hänen antamansa lupaus ei enään koskenut seuraavaa presidenttiä marsalkka Mannerheimia. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat syyskuussa välirauan vuonna 1944 ja lopettivat sotimisen.

Ryti vankilaan

9 October 1944

Risto Ryti joutui vankilaan otettuaan vastuun saksalaisista suomessa.

Lapin sota

18 October 1944 - 10 April 1945

Suomen piti karkoittaa saksalaiset alueelta ja näin heistä tuli vihollisia. Lapin sodassa , joka kesti syksystä 1944 kevääseen 1945, suomalaiset ajoivat taka Norjaan vetäytyviä saksalaisia.

Juho Paasikivi

1 October 1946

Uudeksi presidentiksi valittii Juho Paasikivi.

Pariisin rauha

9 October 1947

Lopullinen Pariisin rauha kirjoitettiin.

YYA

28 October 1948

Vuonna 1948 solmittiin YYA-sopimus (ystävyys, yhteistoiminta ja avunanto). Sopimuksessa Suomi lupasi puolustaa aluettaan, jos sen kautta aijottaisiin hyökätä Neuvostoliittoon.

Eurooppa

Hitler vallassa

7 September 1933 - 20 September 1945

Hitler hallitsi Saksassa diktaattorina vuodesta 1933, vuoteen 1945, kun hän tappoi itsensä. Heti, kun Hitler nousi valtaan hän aloitti aluelaajennukset.

Itävalta osana Saksaa

7 September 1938

Hitlerin synnyinmaa liitettiin Saksaan. Hitler vaati Tsekkoslovakialta sudeettialueita, jos niitä ei luovutettaisi Hitler uhkasi hyökätä Tsekkoslovakiaan. Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Saksa kokoontuivan Muncheniin neuvottelemaan asiasta. Neuvottelijat suostuivat vaatimuksiin ja Tsekkoslovakian johtajat pakotettiin hyväksymään sopimus. Tsekkoslovakian sudeettialueet liitettiin Saksaan.

Salamasota

1 September 1939

Saksa hyökkäsi Puolaan. Salamasota taktiikkaan yhdistetään neljä eri aselajia: Ilmavoimat ja tykistöt tuhosivat vastustajan lentokentät, rautatiet ja risteysasemat, panssarivaunut tunkeutuivat vihollisten puolustuslinjoihin tuhoten ja raivaten aukon puolustukseen ja jalkaväki valloitti alueen. Salamasota aloitti toisen maailmansodan.

Hyökkäämättömyyssopimus

11 October 1939

Saksa ja Neuvostoliitto solmivat elokuussa hyökkäämättömyyssopimuksen, johon kuului salainen päiväkirja

Saksa hallitsi Eurooppaa

14 May 1941

Hitler hallitsi suurinta osaa Euroopasta toukokuussa 1941. Hänen tärkein kohde oli kuitenkin kommunistinen Neuvostoliitto. Natsit vihasivat kommunismia, joten Neuvostoliiton hävittäminen oli aina ollut Hitlerillä suunnitelmissa.

operaatio barbarossa

22 June 1941

Hitler halusi Neuvostoliiton osaksi Saksaa, jotenka natsin hyökkäsivät Neuvostoliittoon. Pelkkä Neuvostoliiton hävittämine ei ollut Hitlerillä ainoa syy hyökätä Neuvostoliittoon, sillä olihan Neuvostoliitossa paljon tärkeitä rakka-aineita ja elintilaa. Saksalla oli monia liittolaisia esim. Suomi. Syksyllä 1941 Saksa hallitsi isoa osaa Neuvostoliiton Euroopan puoleisesta alueesta.

Stalingrad

23 August 1942 - 2 February 1943

Saksa halusi merkittävän teollisuuskaupungin Stalingradin. Hitlerillä oli pakkomielle saada kaupunki, mutta neuvostoliittolaiset tekivät kaikkensa, ettei heidän johtajansa nimikkokaupunki menisi. Saksalaiset onnistuivat ensiksi valtaamaan Stalingradin lähes kokonaan, mutta Neuvostoliiton armeija saartoi koko kaupungin. Lopulta Neuvostoliitto voitti koko sodan. 91 000 saksalaista sotilasta jäivät sotavangeiksi. Neuvostoliitto menetti yli miljoona miestä ja Saksa 850 00.

Manhattan projekti

22 October 1942 - 11 October 1945

Vuonna 1942 käynnistyi yhdysvaltain ydinaseprojekti Manhattan. Se oli aluksi suunnattu Saksaa vastaan. Amerikkalaiset insinöörit suunnittelivat maailman tuhovoimaisinta pommia sailaisessa kaupungissa. Elokuussa 1945 yhdysvallat pudotti ydinpommin Japanin Hiroshimaan ja kolmen päivän pasta Magasakiin. Kymmenet tuhannet kuolivat ja kaupungit romuttuivat.

Kurskin taistelu

4 July 1943 - 22 July 1943

Saksa ja Neuvostoliitto otti taas yhteen. Moskovan etelä puolella sijaitsevassa Kurskin kaupungissa kaytiin sotaa kesähelteissä. Neuvostoliitto voitti kurskin taistelun.

Liittoutuneet Saksaan

16 April 1945 - 2 May 1945

Kurskin taistelu lisäsi Saksan ahdinkoa, joten Stalin näki asia hyödykseen ja vaati liittoutuneita hyökkäämään lännestä. Liittoutuneet päättivät hyökätä Saksaa vastaan Englannin kanaalin yli. Liittoutuneiden armeija nousi 6.6. 1944 Ranskan rannikolla Normandiassa. He käynnistivat rynnäkön kohti Berliiniä. Liittoutuneet halusivat pommituksillaan murskata saksan teollisuuden, liikenneyhteydet ja kaupungit. Tavoitteena oli maksimaalinen tuho, jonka takia päätettiin järjestää tulimyrsky. Tulimyskyn seurauksena oli, että pommitukset suunnattiin ensin vanhaan kaupunginosaan. Sen jälkeen liittoutuneiden joukot lähtivät kaupungin keskustaa päin. Jouluna 1945 Berliinissä oli synkkä tunnelma. Neuvoston armeija saapui ensimmäisena. Berliinin tilanne oli niin huono, että sanottiin Saksan palanneen vuoteen nolla. Viimeisena päivänä Hitler solmi pika-aviliiton pitkäaikaisen rakastajattarensa Eva Braunin kanssa. Seuraavana päivänä kumpikin oli surmannut itsensä. Saksa antautui toukokuussa 1945 ja toinen maailmansota päättyi. Saksa jaettiin voittajien kesken kaksi suurvaltaa nousi ylitse muiden: yhdysvallat ja neuvostoliitto

YK

24 October 1945

Maailmansodan voittajavaltiot perustivat yhdistyneet kansakunnat eli YK:n turvaamaan maailman rauhaa.

Afrikka

Aasia

Japanin valloitukset

7 December 1941 - 9 December 1941

Joulukuussa 1941 Japani hyökkäsi Pearl Harboriin, Yhdysvaltojen Havaijin sotilastukikohtaan. Japani ajatteli,että hyökkäys Yhdysvaltoihin antaisi etumatkaa Tyynenmeren valloitukseen ja vapaatkädet haalia alueita ja raaka-aineita Aasiasta. Seuraavaksi Japani valloitti Hongkongin, Filippiinit, Malesian, Burman ja suurimman osan tyynenmeren keski-ja lounaisosien saarista.