Keskiaika

Oikeustieteen ja yliopistolaitoksen synty

Keskiaika

500 - 1400

Oikeustieteen synty

1098

1100-luvulla, oikeustieteen tutkimus ja opetus liikkeelle Bolognan yliopistosta, munkki Irneriuksen luennot

Kirkon ja maallisen vallan välinen valtataistelu "päättyy"

1122

Piispat tunnustivat keisarin feodaaliseksi päämiehekseen samalla kun ylin hengellinen valta säilyi paavilla

Bartolus

1314

1314-1357.
Bartoluksen 1300-luvun alkupuolella kehittelemä oppi: alueellinen tuomiovalta kuului alueen suvereenille hallitsijalle, vaikka korkein poliittinen valta kuuluikin pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarille

Kanoninen oikeus

Decretum Gratiani

1140

Tunnetuin säännöskokoelma, keräsi Bolognassa vaikuttanut munkki Gratianus. Systemaattinen kokoelma keskeisimmistä kirkollisista oikeuslähteistä, joihin kuuluivat raamatun säännösten ohella paavilliset kirjeet (dekreetit) ja kirkolliskokousten päätökset (canones). Kokoelmaa käytettiin myös oppikirjana

Jumalantuomiot (ordaaliat) kielletään

1215

Lateraanikokouksen päätös, suuri askel pois traditionaalisen oikeudenkäytön suunnasta

Decterales Gregorii IX (=Liber Extra)

1234

Raymond Penyafortelaisen koonnos paavi Gregorius IX:n aikaisista paavillisista kirjeistä.
Sittemmin tuotettiin uusia kokoelmia: Corpus Iuris Canonici (1582-1918), kirkon virallinen oikeussääntöjen kokoelma, jonka jälkeen Codex Iuris Canonici. Nykyisin voimassa oleva katolisen kirkon säädöskokoelma hyväksyttiin v. 1983

Keskiajan oikeudelliset kerrostumat

Lex Mercatoria

1100
  • Yleiseurooppalaista kauppiaiden oikeutta, jota sovellettiin kauppiaisiin tietyissä paikoissa (esim. markkinat, messut)
  • Merkitys kasvoi huomattavasti uusien kauppateiden synnyn ja kaupankäynnin vilkastumisen myötä
  • Sisälsi 1100-luvun Välimeren piirissä syntyneitä tapaoikeudellisia säännöksiä
  • Tuomiovaltaa käyttivät erityistuomioistuimet, joissa oikeutta jakoivat yleensä kauppiaat -- johtavana periaatteena kohtuusnäkökulmat
  • Etuina nopeus ja joustavuus (vrt. nyk. välimiesoikeudet)

Sachsenspiegel

1235

Laadittu Saksan alueella, maaseudun tapaoikeutta

Ludwig Pyhän lait ja Bouvoisin tapaoikeus

1250

1200-luvun puolivälistä, Ranskan alueella

Siete Partidas

1265

Espanja (Kastilia)

Maunu Eerikinpojan kaupunkilaki

1350

1300-luvun puolivälin Ruotsi-Suomi (kaupunki, jossa voimassa keskusvallan kaupunkeja varten antama lainsäädäntö). Säännöksistä tuli näkyviin saksalaisen porvariston vahva asema kaupungeissa.

Englannin common law -järjestelmä

Vilhelm Valloittaja

1066

(Common law -järjestelmän juuret)
Vilhelm Valloittaja johti Ranskasta saapuneiden Normannien toimesta tapahtuneen Englannin valloituksen.
- maahan saapuneen ranskalaisen yläluokan oli keksittävä keinot, joilla se pystyi hallitsemaan maata
- normannit vahvistivat kuninkaan valtaa --> Englantiin keskusvalta, joka oli vahvempi kuin missään mannermaalla edes vuosisatoja myöhemmin

Jury-järjestelmän synty

1100

1100-luvulla
- taustalla pyrkimys kansalaisten oikeuksien ja vapauksien turvaamiseen
- valamiesten käyttö syrjäytti jumalantuomiot

Henrik II:n hallituskausi

1154 - 1189
  • ratkaiseva kausi oikeudenkäytön organisoinnissa
  • kuninkaallisen oikeudenkäytön rakentaminen, kun paikallisen oikeudenkäytön tuloksiin tyytymättömät alkoivat vedota kuninkaaseen --> käskykirjeet (writ) paikalliselle viranomaiselle

Kuninkaallinen tuomioistuin Westminsteriin

1178
  • ratkaistavaksi tuli juttuja sekä suoraan että valituksina paikallisten oikeusistuinten antamista päätöksistä --> syntyi englantilainen aktio- eli prosessityyppijärjestelmä, jossa prosessuaalinen ja aineellinen oikeus kiinteässä yhteydessä (vrt. klassinen roomalainen oikeus)

Magna Charta

1215

Turvattiin aateliston ja Lontoon porvariston oikeuksia suhteessa keskusvallan toimipiteisiin. Magna Chartan mukaan ketään ei saanut vangita tai loukata muutoin kuin hänen vertaistensa antamalla laillisella tuomiolla maan lakien mukaan.
- pidetty eräänä ensimmäisistä ihmisoikeusdokumenteista