Historia 1 - Karkea aikajana

Events

Kastelukanavien keksiminen

5,000 BC

Kastelukanavat keksittiin 5000-luvulla EAA

Mesopotamian kulttuurit

3,500 BC - 1,600 BC

Mesopotamian alueen kulttuurit ovat korkeakulttuurien synnyin perusta Eufrat ja Tigris-joen ansiosta.

Kirjoitustaidon kehittyminen ja synty

3,100 BC
  1. n. 3100 eaa. Kaksoisvirtainmaa / Mesopotamia (Uruk, Sumerit): Nuolenpääkirjoitus
  2. n. 3000 eaa. Egyptin hieroglyfit
  3. n. 2400 eaa. Intian Indus-kulttuuri
  4. n. 2000 eaa. Kiinan Shang-kulttuuri (Kiinalainen kirjoitus)
  5. n. 1000 eaa. Väli-Amerikka (mayat)
  6. n. 1000 eaa. Foinikialaiset kauppiaat omaksuivat osan egyptiläisten merkeistä
  7. n. 750 eaa. Kreikkalaiset lisäsivät foinikialaisten merkkeihin vokaalit, aakkoset syntyivät.
  8. n. 500 eaa. Roomalainen kirjoitus kreikkalaisten aakkosten pohjalta; Latinalaiset aakkoset.
  9. Heprealainen kirjoitus (n. 200 eaa), Riimukirjoitus (n. 200 jaa.), Arabialainen kirjoitus (n. 300 jaa.)

Sumerilaiset

3,000 BC
  • Ei yhtenäistä valtakuntaa
  • Uskontokeskeisyys
  • Ensimmäiset matematiikan käytännön sovellukset

Minolainen Kulttuuri

3,000 BC - 1,450 BC

Kreetan saarella kehittyi vauras palatsikulttuuri

  • Kreetalla erikoistuttiin omassa tuotannossa kupari- ja tinakauppaan, sekä pronssin valmistukseen
  • Knossos (2000-1450 eaa.)

-> Minolainen kulttuuri tuhoutui nopeasti:
- Luonnon mullistukset ja Manner-Kreikasta tulleet valloittajat

Intia ja Indus-joen kulttuuri

2,500 BC - 1,700 BC
  • Pääelinkeinona viljan viljely ja vihannesten kasvatus
  • Keskuspaikat Mohenjo-Daron ja Harappan kaupungit
  • Maailman ensimmäiset viemäriverkostot
  • Kävivät kauppaa mesopotamian kanssa
  • Kulttuuri katosi luonnonkatastrofin seurauksena
  • Ei tiedetä paljoa, koska kirjoutusta ei osata tulkita

Babylonialaiset

2,000 BC

-Kehittynyt Hallinto
- Hammurabin lakikokoelma (Yhteiset lait)
- Ottivat käyttöön luvun nolla

Mykeneläinen kulttuuri

1,450 BC - 1,200 BC

Peleponnesoksen alueella vaikuttaneita mannerkreikkalaisia.
Valloittivat myös Kreetan saaren.

Assyrialaiset

1,300 BC
  • Sotaisa kulttuuri
  • Tuhovoiman perustana rautakauden (n. 1200 eaa. - 700 jaa.) myötä kehittyneet rautamiekat ja metalliset varusteet

Antiikki

1,000 BC - 500

Välimeren alueella vaikuttanut kreikan- ja latinankielinen kulttuuri. Antiikkia pidetään länsimaisen kulttuurin perustana

Antiikin Kreikka

800 BC - 100 BC

Arkaainen Aika:
- (n. 700-500 eaa.) Foinikialaisten syrjäyttäminen Välimeren kaupan valta-asemasta ja ensimmäisen siirtolaisaallon (1050-800 eaa.) päättyminen.

Kreikkalaisen Kulttuuripiirin piirteitä:
- Ei yhtenäistä valtiota, vaan toisistaan riippumattomia kaupunkivaltioita (n.1500 kpl.)
- Kulttuurialue, ei maa tai valtio
- Suurimman osan kaupungeistaasukasluku vain muutamia tuhansia
- Ei yhtenäistä kreikan kieltä, vaan eri murteita
- Kreikkalaisilla kansoilla yhteinen historia ja kulttuuri
- Sotivat keskenään, mutta liittoutuivat nopeasti yhteistä vihollista vastaan.
- PERSIALAISSODAT 490-448 eaa. (Voitto Spartan johdolla ja Ateenan laivaston avulla.)
- Kreikkalaisilla samankaltainen jumalmaailma ja uskomuksia:
- Delfoin Parnassos-vuoren oraakkeli
- Olympia: Neljän vuoden välein urheilukisat Zeus-ylijumalan kunniaksi.
- Osallistujina vain vapaita miehiä, voittajille kunnianosoituksia ja palkintoja kotikaupungilta
- Kisat loppuivat, kun kreikkalais-roomalainen maailma kristillistyi 300 jaa.-
luvulla

Elinkeinoista:
- Maatalous: tärkein elinkeino ja vaurauden perusta:
- Maaperä karua, herkkää eroosiolle
- Laivanrakentamisen ja polttopuun takia metsät kulutettiin loppuun
-> Eroosiota
- Viljan viljelyyn soveltuvaa maata ei ollut
-> Oli keskityttävä vähemmän vaativiin kasveihin; Oliivit, viinirypäleet, hunaja
- Työntekijöistä suurin osa orjia -> Talouden selkäranka
- Maanviljelyn toteutus haasteellista: 2/3 Kreikasta vuoristoa ja maasto rikkonaista

Antiikin Rooma

753 BC - 476
  • Rooma syntyi Apenniinien niemimaalle. Alueella oli latinalaisia kansoja ja monia muita kansoja, kuten etruskeja
  • Italiassa ja Sisiliassa oli kreikkalaisia siirtokuntia Rooman imperiumi sulatti itseensä kreikkalaisen kulttuurin ydinalueet ja kreikkalaistui voimakkaasti
    • Roomaan uskonto, taiteen tyylipiirteet ja taidemuodot

Antiikin Rooman luokkajako:
- Yläluokka = Patriisit eli vauraiden mahtisukujen edustajat, suurmaaomistajat
- Alaluokka = Plebeijit eli tavalliset ihmiset, työläiset

Rooman Politiikka:
- Miksi Rooma soti ja valloitti alueita jatkuvasti?:
- Turvattomuuden tunne
- Viljelysmaan hankinta
- Patriisien vallanhalu:
- Kierre ruokki itse itseään, kun esim. jo valloitettujen kansojen pelättiin liittoutuvan valtakunnan ulkopuolisten kansojen kanssa
- "Jos tahdot rauhaa, valmistaudu sotaan"
- Ennaltaehkäiseviä hyökkäyksiä
- Valloitettujen kansojen eriarvoinen kohtelu. "Divide et Impera/Hajoita ja hallitse" -> Useille Italialaisille kansoille annettiin Rooman kansalaisoikeudet -> Useat muut alistettiin oikeudettomaan asiaan & orjuuteen

  • Valloitusten taloudellinen hyöty: 1) Rikkauksia ja orjia koottiin lähtökohtaisesti valtiolle: Käytännössä arvotavarat, orjat ja viljely pinta-ala sotapäälliköille sekä suurmaanomistajille. 2) Köyhälistölle lupaus maatilkusta, jos lähtisi mukaan sotimaan.

Kreikan toinen siirtolaisaalto

750 BC - 550 BC
  • Siirtokuntien perustaminen Väli- ja Mustanmeren rannoille viljelysmaan puutteen ja Poliksien epävakaiden poliittisten olojen takia
  • Lähtijät usein nuoria miehiä, joille perintö ei taannut riittävää elantoa (Jotkin Polikset määräsivät, että yhden pojan on kustakin perheestä lähdettävä perustamaan siirtokuntaa)
  • Merkittävimmät siirtokunnat: Sisilian Syrakusa, Etelä-Italian Neapolis (Napoli), Ranskan Massilia (Marseille)
  • Seuraus --> Siirtokunnista merkittävä taloudellinen verkosto
  • Kreikkaan viljaa, puutavaraa, metallia ja orjia
  • Kreikasta oliiviöljyä, viinejä, keramiikkaa, sitrushedelmiä ja työkaluja

Hellenistinen aika

323 BC - 27 BC
  • Makedonialainen Aleksanteri Suuri Manner-Kreikan yhdistäjänä
  • Valloituksia myös Lähi-Idässä, Egyptissä ja Intiassa. -> Kreikkalainen kulttuuri sekoittui paikallisiin tapoihin ja perinteisiin -> Hellenistinen kulttuuri -> Egyptin Aleksandriasta tieteen ja oppineisuuden keskus -> Rooman valloitettua hellenistiset kuningaskunnat, vaikutteet levisivät myös roomalaisten keskuuteen

Pax Romana

27 BC - 180

Rauhan aika Roomassa
- Ei suuria valloitussotia, legioonat turvasivat valtakunnan ulkorajat
- Sisäpuolella kontrolli virkamieskoneistolla
- Välimeren alueella vahvan talouskasvun ja kehityksen aikakausi

Ajanlaskun alku

0 AD

Rooman jakautuminen

395

Rooma jakautui Länsi- ja Itä-Roomaan Keisari Theodosiuksen kuoleman jälkeen.

  • Länsiosan hidas kuihtuminen
  • 410 JAA. Länsigootit murtautuivat Rooman kaupunkiin ja ryöstävät, sekä tuhoavat sen perusteellisesti
  • Germaanit syrjäyttivät Länsi-Rooman viimeisen keisarin Romulus Augustuksen 476 jaa. (Länsi-Rooman symbolinen tuhoutumisvuosi)
  • Itä-Rooma jatkoi vielä noin 1000 vuotta antiikin perinnön vaalijana ja säilyttäjänä

Bysantti eli Itä-Rooma

395 - 1453
  • Rooman valtakunnan perillinen Länsi-Rooman romahtamisen jälkeen.
  • Nimi: Konstantinopolin vanha nimi oli Byzantium

  • Bysantti 500-luvulla: Nykyisen Kreikan ja Balkanin ja Turkin alueella, Välimeren itärannikolla Palestiinan alueella ja Pohjois-Afrikassa Egyptin rannikoilla.

  • 800-luvulla uusi nousukausi ja Bysantti laajensi vaikutusvaltaansa mm. Bulgariaan

  • Arabit valtasivat 1100-luvulla Pohjois-Afrikan ja Palestiinan alueet.

-Konstantinopoli oli yksi keskiajan suurista kaupankeskuksista vuoteen 1453 asti.
- Vuonna 1453 turkkilaiset ottomaanit valtasivat Bysantin ja muuttivat Konstantinopolin nimeksi Istanbul.

Bysantin Kauppa:
- Bysantti oli vauras ja siellä kukoisti kulttuuri, jossa antiikin perinne sekoittui itämaisiin vaikutteisiin.
- Bysantin kultaraha tunnettiin kaikkialla.
- Konstantinopolin kautta tuotiin Eurooppaan idästä silkkiä, puuvillaa, sokeria, mausteita ja jalokiviä
- Kaupankäynnin voitot eivät jääneet yksin Bysanttiin, sillä idänkauppa oli pitkään syyrialaisten, juutalaisten ja italialaisten käsissä

Bysantin keisari:
- Bysantissa keisarilla oli ainutlaatuinen asema ja häntä pidettiin Jumalan valitsemana
-Keisarin puolisoilla, keisarinnoilla oli tärkeä asema. Bysantista tunnetaan leskikeisarinnoja, jotka hallitsivat valtakuntaa.
- Hallitsijat keräsivät valtavia veroja alamaisiltaan ja saivat rikkauksia valtion omistamista kaivoksista ja maaomaisuudesta.

  • Varallisuuserot olivat suuret ja kaikkein kurjimmassa asemassa olivat maaorjat (Ei-vapaa maaseudun väestö, joka oli isäntänsä omaisuutta)

HUOMAA! Idän kirkko levisi myös Venäjälle ja Venäjän keisarikuntaa voidaan joiltakin osin pitää Bysantin jatkumona

Keskiaika

400 - 1500
  • Rooman valtakunta hajosi lopullisesti kahtia vuonna 476 jaa. ja ainakin tämä asia on yksi taitekohta, josta keskiajan voi laskea alkavan
  • Keskiajan jaottelu kolmeen jaksoon: 1) Varhaiskeskiaika n. 400-1000 2) Sydänkeskiaika 1000-1300 3) Myöhäiskeskiaika 1300-1500

Keskeisiä vuosilukuja:
500-800: Eurooppa taantuu, rahatalous romahtaa ja kaupungit kuihtuvat
800-luku: Maatalous kehittyy, väkiluku kasvaa
1000-luku: kaupungit kasvavat ja kauppa kehittyy
1300-luku: Musta surma (= nopeasti leviävä kulkutauti leviää eurooppaan)
1400-luku: Kansallisvaltiot kehittyvät, turkkilaiset valtaavat Konstantinipolin, löytöretket (= eurooppalaisten tutkimus- ja ryöstelyretket muihin maanosiin) vuosisadan lopussa

Islamilainen kulttuuri

600
  • Islamin uskon perustaja, profeetta Muhammed yhdisti hajanaiset paimentolaisyhteisöt Arabian niemimaalla 600-luvulla
  • Islam levisi nopeasti Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja Pyreneiden niemimaalle. 700-luvulla islamilainen alue ulottui Indus-virralle saakka
  • Laajentumisen taustalla oli sekä taloudellisia että uskonnollsia motiiveja
  • Arabien valoittamien alueiden asukkaita käännytettiin islamin uskoon sekä väkivallalla että tarjoamalla verohelpotuksia kääntyneille.

Vaikutukset Eurooppaan:
- Islamilainen valloitus vaikutti merkittävästi kauppaan ja kulttuuriin Euroopassa:
- Arabit toivat Eurooppaan keksintöjä: Keinokastelu.
- Uusia kasveja: sitrushedemät, riisi, sokeri
- Arabien rakentaminen ja muut kulttuurin piirteet elävät vielä nykyisinkin esim. Islaminuskoisten maurien hallussa olleessa Etelä-Espanjassa
- Maurit karkoitettiin alueelta vasta 1400-luvun lopussa
- Tiede ja taide kukoistivat ja antiikin kreikkalais-roomalainen perinne siirtyi ja sulautui uuteen kulttuuriin.

Viikinkiaika

793 - 1066

Pyöreästi 700-luvun lopulta 1050 vuoteen asti Skandinavian alueelta lähteneet viikingit alkoivat tehdä ryöstöretkiä Brittein saarille noin 700-luvun lopussa.

  • Aluksi viikingit tanskalaisia ja norjalaisia nuorukaisia ja heidän tavoitteenaan oli rikkauksien hankkiminen
  • Retket muuttuivat kauppa- ja asutusmatkoiksi:
    • Viikingit asettuivat asumaan ja maata viljelemään mm. Englantiin ja Islantiin

Kauppareitit:
- Viikinkiaikana 800-1000 luvulla viikingit kävivät laajaa kauppaa: Idässä pääosin ruotsalaiset varjagit purjehtivat Venäjän jokia pitkin aina Mustallemerelle asti
- Lännessä viikinkien retket ulottuivat Iberian niemimaan ohittaen jopa Italiaan saakka
- Yleisesti oletetaan, että viikingit olisivat purjehtineet ja asuttaneet Grönlantia ja Amerikan pohjoisosia

Ristiretket

1095

Eurooppalaiset pikkuruhtinaat ja lääninherrat alkoivat tehdä ja varustaa ristiretkiä (=Kristittyjen eurooppalaisten 1000-luvulta lähtien tekemiä sotaretkiä Lähi-Itään)
-> Alueet haluttiin takaisin kristittyjen ja länsieurooppalaisten haltuun
-> Uskonnolliset ja taloudelliset syyt

Rutto eli Musta surma

1347
  • Rottien kautta levinnyt kulkutauti
  • Tappoi 20 miljoonaa ihmistä eli 25-30% väestöstä
    • Kuolleisuusluvut vaihtelevat, mutta etenkin kaupungeissa tauti levisi nopeasti ja monet kaupungit autioituivat.
    • Rutto vähensi kauppaa.
    • Maaseudulla johti työvoimapulaan -> Paransi talonpoikien ja maaorjien asemaa, koska rutossa menehtyneiden hylkäämiä peltoja voitiin ottaa käyttöön ja pienet tilat suurenivat.
    • Mustan surman seurauksena Itä-Eurooppaa lukuunottamatta maaorjuus alkoi hävitä ja talonpojat kapinoivat monin paikoin lääninherroja vastaan. -> Väestön väheneminen laski ruuan hintaa ja palkkojen ostovoima kasvoi

Kirjapainotaidon keksiminen

1436

Kirjapainotaidon keksiminen (Gutenberg 1436) muutti tiedonvälitystä koko Euroopassa:
- Kirjat, lehtiset ja painokuvat levisivät ympäri Eurooppaa
- Lukutaito yleistyi
- Painettujen kuvien kautta esimerkiksi taiteessa alettiin jäljitellä mestareiden teoksia.

Uusi aika

1450 - 1789
  • Taitekohtana keskiajan ja uuden ajan välissä pidetään usein löytöretkiä, jolloin eurooppalaiset alkoivat purjehtia valtamerillä etsien uusia kauppareittejä
  • Löytöretkiä pidetään käännekohtana, jolloin syntyi maailmankauppa ja niitä pidetään globalisaation lähtölaukauksena:
    • Tässä kaupassa Eurooppa oli johtoasemassa ja suurin hyötyjä

Porvariston ja hallitsijan vallan kasvu:
- Maailmankaupan tuottama vauraus vahvisti varsinkin porvaristoa ja hallitsijoita, jotka saivat enemmän verotuloja ja osansa rikkauksista
- Löytöretkien jälkeisenä aikana 1600-luvulta lähtien monissa valtioissa hallitsijoista tuli ITSEVALTIAITA, jotka määräsivät myös valtioiden taloudesta
- 1700-luvulta alkoi syntyä vaatimuksia hallitsijoiden vallan rajoittamisesta ja talouden vapauttamisesta
- Vauraus, uudet aatteet ja teknologian kehitys johtivat 1700-luvun teollistumiseen.

Keskeisiä vuosilukuja:
1) 1400-luvun loppu - 1500-luvun alku: Löytöretket
2) 1520-1530-luku: Espanjalaiset valloittivat atsteekkien ja inkojen valtakunnat
3) 1550-1850: Niin sanottu "Pieni jääkausi" Euroopassa, jolloin ilmasto kylmenee
4) 1600-luku: ATLANTIN KOLMIOKAUPPA ja MERKANTILISMI syntyivät, orjakauppa kiihtyy, itsevaltius

Löytöretket

1488 - 1580
  • Löytöretket olivat Eurooppalaisten pyrkimys etsiä uusia kauppareittejä Intiaan 1400-1500- luvuilla, jotka muuttuivat valloitusretkitksi.

Miksi löytöretkiä tehtiin?:

1) Keskiajan lopun vaurastuminen ja väestönkasvu
-> Kaupunkien kasvu ja vahvistuminen
-> Vauras porvarisääty keräsi pääomia -> sijoitti niitä voittojen toivossa mm. kauppaan

2) Monissa maissa oli noussut valtaan vahvoja hallitsijasukuja
-> Halusivat lisätä poliittista ja taloudellista valtaansa ja laajentaa omia valtakuntiaan
-> Jotkut hallitsijat sijoittivat rahaa merenkulun kehittämiseen ja pitkien laivamatkojen kustannuksiin

3) Kristinuskoa haluttiin levittää uusille seuduille

4) Eurooppalaiset etsivät uusia laivareittejä Intian ja Kaukoidän kauppaan
- Konstantinopolin joutuminen islaminuskoisten ottomaanien haltuun vaikeutti idän kauppaa ja etsittiin uutta reittiä itään
- Eurooppalaiset kauppiaat halusivat vähentää arabien tärkeää asemaa idänkaupassa
- Syy: (Ylellisyystuotteet olivat kalliita monien välittäjien, tullien ja kalliiden maakuljetusten takia)

5) Espanjan ja Portugalin kauppiaat halusivat myös kilpailla Italian kauppavaltioiden kanssa
-> Kaupankäynnin painopiste siirtyi valtamerien rannikoille
6) Tekniikka ja Merenkulkutaito kehittyivät:
- Arabeilta ja Kiinasta saatiin uusia laitteita: astrolabi, kompassi
- Kaukoputki ja jaakobinsauva auttoivat purjehtijoita
- Laivanrakennustaito kehittyi (karavelli) ja laivoja aseistettiin raskailla aseilla kuten tykeillä
- Kartat olivat entistä tarkempia ja käsitys maapallosta oli muuttumassa

7) Tiedonhalu ja uteliaisuus lisääntyivät varsinkin renesanssin aikana.

Milloin ja Minne löytöretkiä tehtiin?:

  • Ensimmäiset löytöretket lähtivät Portugalista ja Espanjasta:

    • Portugalilaiset etsivät meritietä Intiaan etelän suunnasta Afrikan rannikkoa seuraten
    • Samalla luotiin kauppayhteyksiä Afrikan rannikolle, mistä saatiin mm. orjia ja kultaa
    • Myös kristinuskoa levitettiin
    • Portugalilainen Bartholomeus Diaz purjehti Afrikan eteläkärjen Hyväntoivonniemen ympäri vuonna 1488
    • Vasco Da Gama löysi meritien Intiaan ja Portugali sai valta-aseman Intian maustekaupassa
    • Genovalaislähtöinen kapteeni Kristoffer Kolumbus purjehti Espanjan hallitsijoiden rahoittamana Karibianmerelle ja myöhemmin myös Amerikan mantereelle (Kolumbus luuli tulleensa Intiaan)
    • Portugalilaisen Fernao Magalhaesin retkikunta kiersi Kap Hornin ja löysi meritien Tyynellemerelle, Yksi laivoista jatkoi matkaa ja kiersi koko maailman ympäri vuosina 1519-1522
    • Italialainen Americo Vespucci teki löytöretkiä Etelä-Amerikan ja Länsi-Intiaksi nimetyn Karibian alueilla
    • Ranskalainen Jacques Cartier teki retken Kanadan alueelle
    • Englannin kuningas lähetti matkaan John Capotin
    • Espanjalaiset Hernando Cortes ja Francisco Pizarro tekivät retkiä syvemmälle Keski- ja Etelä-Amerikkaan
  • Konkistadori = Espanjalainen valloittaja löytöretkien aikaan Amerikan mantereella

  • Löytöretkiä ja retkeilijöitä oli paljon. 1550-luvun puoleen väliin mennessä monet Euroopan valtiot olivat perustaneet kauppapaikkoja ja tukikohtia eripuolille maailmaa

  • Monet retket epäonnistuivat merenkäynnin, karikkojen ja mm. tautien takia

Löytöretkien seurauksia:
Rikkauksia valloittajille
1) Espanjalaiset konkistadorit valloittivat muiden muassa inkojen ja atstekkien valtakunnat. Näiden rikkaudet ryöstettiin ja kuljetettiin Eurooppaan.

2) Espanjalaiset perustivat kaivoksia ja kultaa alkoi virrata myös hovin käyttöön

3) Rikkaudet aiheuttivat myös ongelmia:
-> Kullan ja muiden jalometallien määrän kasvu johti arvometallien arvon laskuun ja inflaatioon
4) Espanjalaiset ja portugalilaiset alkoivat perustaa Amerikkaan ja esimerkiksi Kanarian saarille ja Madeiralle plantaaseja eli suurviljelmiä
- Viljelmiltä saatiin Euroopan markkinoille kysyttyjä tuotteita, kuten sokeriruokoa, puuvillaa ja tupakkaaa

5) Löytöretkien suurin vaikutus oli se, että kaupasta tuli maailmanlaajuista ja Euroopasta tuli tämän kaupan keskus
-> Eurooppa rikastui uusien kauppayhteyksien ansiosta. Eurooppalaiset laivat ja kauppatukikohdat hallitsivat kauppaa
-> Eurooppalaiset hallitsivat uusia merireittejä ja vanhat maareitit väistyivät
-> Kaupan painopiste siirtyi välimereltä ja maareiteiltä valtamerille, erityisesti Atlantille
-> Vanhat kauppamahdit esim. Italiassa ja Lähi-idässä väistyivät ja taantuivat merimahtien tieltä
-> Aasian maustekauppa siirtyi lähes kokonaan eurooppalaisten (portugalilaisten) haltuun

6) Etelä-Amerikasta hankitut jalometallit lisäsivät vaurautta
-> Vauraus lisäsi mm. ylellisyystavaroiden kysyntää
-> Aasialaisia ylellisyystuotteita tuotiin Eurooppaan paljon enemmän kuin sinne vietiin tavaraa

7) Rahatalous vahvistui ja vaurautta voitiin käyttää oman maan talouden kehittämiseen

8) Myös merenkulkua kehitettiin ja tämä korosti Euroopan asemaa kaupassa

9) Hallitsijat käyttivät rahaa sotiin. Pitkät uskonsodat tulivat kalliiksi ja aiheuttivat kärsimyksiä tavalliselle kansalle
-> Espanjassa tuhlailu, jalometallien haaliminen ja velanotto johtivat siihen, että maa menetti vähitellen suurvalta-asemansa

10) Eurooppalaiset eivät rikastuneet vain kaupalla, vaan ottamalla valloitettujen alueiden tuotannon haltuunsa:
- Raaka-aineet ja viljelyskasvien viljely eurooppalaisille
- Monet eurooppalaisille tutut ja tärkeät kasvit menestyivät hyvin uusilla alueilla:
- Ilmasto oli suotuisa
- Viljelyalaa saattoi vallata
- Työvoima oli halpaa

11) Raaka-aineiden saatavuus ja hintojen halpeneminen johtivat siihen, että Eurooppa keskittyi yhä enemmän valmiiden tuotteiden valmistamiseen käsityö ja käsityöteollisuus kehittyivät

12) Amerikasta tuotiin Eurooppaan uusia nautintoaineita ja varsinkin tupakasta ja kaakaosta tuli hyvin suosittuja
- Perunasta tuli hyvin tärkeä ja helposti viljeltävä ravintokasvi. Muita kasveja olivat mm. tomaatti ja maissi

13) Kilpailu alueista ja taloudellisesta mahdista viilensi Euroopan valtioiden välejä
-> Vaurauden lisääntyminen mahdollisti sotateknologian kehittämisen ja yhä suurempien armeijoiden varustamisen

Tordesillasin sopimus

1494

Vuonna 1494 Espanja ja Portugali tekivät Tordesillasin sopimuksen:
- Maat jakoivat ei-kristityn maailman keskenään
- Espanja saisi Amerikan mantereen maat
- Brasilia kuuluisi Portugalille, joka saisi Afrikan, Intian ja Intian valtameren alueen

Myös muut voimistuneet kansallisvaltiot, kuten Hollanti, Ranska ja Englanti lähtivät mukaan vallotukseen
- Englantilaiset ja Ranskalaiset saivat haltuunsa alueita Pohjois-Amerikasta ja Kanadasta
- Hollantilaiset hankkivat kauppatukikohtia Afrikan eteläkärjestä, Sri Lankalta ja Indonesian alueelta. Etelä-Amerikassa Alankomailla oli hallussaan pieni Alankomaiden Guayana

  • Venäjä laajeni kohti Siperiaa

Transatlanttinen Orjakauppa

1500 - 1800
  • On Arvioitu, että 1500-luvun ja 1800-luvun välisenä aikana Afrikasta vietiin Amerikkaan noin 9-12 miljoonaa orjaa.
  • Orjaksi otettujen määrä oli vielä suurempi, koska arvioiden mukaan noin puolet menehtyi laivamatkalla. Syyt:
  • Amerikan alkuperäisväestön tuho johti työvoimapulaan -> Eurooppalaiset alkoivat hankkia orjatyövoimaa Afrikasta. Seuraukset:
  • Afrikassa orjakauppa lisäsi sotia, sillä monet heimot ryöstelivät ihmisiä ja möivät heitä orjiksi yleensä afrikkalaisille tukkukauppiaille.
  • Afrikan väkiluku romahti ja perinteiset yhteiskuntajärjestelmät romahtivat.

Rasismi:
- Orjien ottamista perusteltiin usein rasistisista lähtökohdista: Afrikkalaisia ja alkuperäiskansoja ei pidetty samanarvoisina kuin eurooppalaisia

Orjuuden vastustus:
- Kaikki eivät kuitenkaan hyväksyneet ihmisten orjuuttamista ja siihen liittyvää julmuutta: Orjuuden vastainen eli abolitionistinen liike syntyi 1700-luvulla Britanniassa ja levisi kaikkialle maailmaan

Orjuuden kieltäminen:
- Orjakauppa kiellettiin vähitellen:
- Monissa maissa orjuus kiellettiin jo 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa
- Vuonna 1807 kiellettiin orjien tuominen Yhdysvaltoihin sekä USA:n ja Britannian kansalaisilta kiellettiin orjien kuljettaminen
- USA:ssa orjuus kiellettiin kokonaan sisällissodan jälkeen v. 1865 (Tuolloin maan eteläosissa oli noin 4 miljoonaa orjaa)
- Brasiliassa orjuus kiellettiin v. 1888

Uskonpuhdistus

1501
  • Uskonpuhdistus eli reformaatio tarkoittaa saksalaisen Martin Lutherin v. 1501 aloittamaa katolisen kirkon arvostelua, joka johti katolisen kirkon hajoamiseen ja uusien kirkkokuntien syntyyn
  • Varsinkin Euroopan pohjoisosissa hallitsijat kääntyivät protestanteiksi (= yhteisnimitys katolista kirkkoa vastaan asettuneille uskonpuhdistuksen kannattajille)
  • Protestanttisissa valtioissa hallitsijoiden asema oli vahva myös kirkon asioissa:
    • Esim. Ruotsissa kuningas Kustaa Vaasa otti kirkon omaisuuden kruunun haltuun
  • Protestanttisiin kirkkokuntiin liittyy erilainen ajatus ihmisen roolista yhteiskunnassa ja taloudessa (= protestanttinen, työhön suuntautunut eriikka, Max Weber)

Merkantilismin kukoistus

1600 - 1700

Aurinkokuninkaan talousministeri Jean-Babtiste Colbert (1619-1683) kehitteli merkantilismiksi kutsuttua talousajattelua
- Merkantilistinen ajattelu ei ollut varsinaista taloustiedettä, vaan käytännön sovelluksia, joilla pyrittiin oman maan vaurauden kasvattamiseen

Periaatteita:
1) Maailman varallisuus on vakio
2) Jokainen hallitsija tavoitteli suurta osaa rajoitetuista rikkauksista, varsinkin jalometalleista
3) Oman maan vienti haluttiin pitää mahdollisimman suurena
4) Pyrittiin viemään jalostettuja tuotteita -> Sai enemmän rahaa ja raaka-aineet eivät joutuneet muiden valtioiden käsiin
5) Kotimaisia tuotteita suosittiin -> Kehitettiin käsiteollisuutta eli Manufaktuureja
6) Tiukka kauppasääntely: tuontikiellot
7) Purjehdussäännöt: Muiden maiden aluksilla oikeus tuoda vain omia tuotteita
8) Korkeat tuontitullit
9) Oman maan kaupan kehittäminen, sisäisten tullien vähentäminen ja liikenneolojen parantaminen
10) Oma yhteinäinen rahajärjestelmä

Merkantilistinen talousajattelu viilensi valtioiden välejä entisestään
- Kilpailu raaka-aineista ja markkinoista aiheutti kiistoja siirtomaista ja merimahdista
- Mahtiaseman säilyttämiseen tarvittiin yhä suurempia armeijoita ja hallintoa -> Verotus koveni

  • Kauppa haluttiin keskittää kaupunkeihin, missä sitä olisi helpompi valvoa
  • Maakauppa kiellettiin monilla alueilla
  • Ranskassa asetettiin tiukkoja kieltoja ammattilaisten maastamuutolle

Mainio Vallankumous

1688 - 1689

Englannissa kuningas joutui luopumaan itsevaltiudesta ja ylin valta siirtyi parlamentille

Teollistuminen ja Teollinen vallankumous

1700 - 1899
  • Termiä teollinen vallankumous on kritisoitu - teollistuminen ei tapahtunut yhtäkkiä vaan hyvin pitkän ajan kuluessa. Eri maissa teollistumisen tahti vaihteli ja nopeimmin se tapahtui Isossa-Britanniassa
    • Toisaalta termi puoltaa paikkaansa, koska muutos oli niin merkittävä

Miksi Eurooppa?:
- Työvoimaa johtuen kasvavasta väestöstä
- Kuolleisuus vähentynyt mm. parantuneen hygienian vuoksi
- Väestöä kasvattivat myös tehostunut maanviljelys ja parantunut ravinto
- Kauppa Atlantin yli
- Raaka-aineita, jalometalleja ja uusia viljelykasveja Eurooppaan
- Euroopassa oman tuotannon kehittäminen ja jalostettujen tuotteiden vienti Amerikkaan.

ISO-BRITANNIA TEOLLISTUU ENSIN:
- Iso-Britannia teollistui ensimmäisenä 1700-luvun lopulla. Miksi?
- Purjehdukselle otollinen sijainti ja suuri laivasto - helpotti kaupankäyntiä
- Myös jokireitit helpottivat kuljetuksia ja kauppaa
- Runsaat rauta- ja kivihiilivarannot -> Raudan valmistukselle otollista
- Kehittynyt ja vakaa yhteiskunta
- I-B siirtomaineen Euroopan suurin yhtenäinen talousalue, ei sisäisiä tulleja
- Siirtomaista halpoja raaka-aineita
- Protestanttinen työmoraali, yrittäjyys arvostettua (Yrittämällä menestyneiden esimerkit innostivat muitakin kokeilemaan)
- Pääomaa - Porvarit rikastuneet mm. siirtomaakaupalla (Porvarit sijoittivat varjaan toisin kuin yläluokka, joka arvosti maaomaisuutta ja kulutti rahaa hovielämään)
- Britanniassa oli kehittynyttä pankkitoimintaa
- Elinkeinovapaus, erilaiset säädökset eivät rajoittaneet ammatin harjoittamista yhtä paljon kuin Manner-Euroopassa
- Nopea väestönkasvu pakotti kehittämään maataloutta, tehostaminen vapautti työvoimaa teollisuuden tarpeisiin
- Britanniassa palkkataso kovempi kuin Manner-Euroopassa -> liikemiehillä intressi koneellistaa työvaiheita
- Britannialla oli omastakin takaa markkinoita ja kysyntää teollisuuden tuotteille, sillä saarivaltio oli tiheämmin asuttu kuin Manner-Eurooppa
-> Iso-Britannia mahtavin teollisuusvaltio vielä 1800-luvun loppupuolelle asti
- Vuonna 1850 Iso-Britanniassa kolmannes koko maailman teollisuustuotannosta

Adam Smith - Liberalismin isä

1723 - 1790
  • Adam Smith kritisoi merkantilismia - Teos "Kansojen varallisuus" 1776.
  • Smithin mukaan:
    • Varallisuus perustui pääoman ja jalometallien sijaan työhön. -> Varallisuus kasvaa työtä lisäämällä -> Työ taas lisääntyy, kun ihmisluonnolle ominainen yritteliäisyys sallitaan ja erilaiset yrittämistä ja kilpailua kahlitsevat säännöt puretaan.
      • Tuotanto tehostuu, kun kilpailu vapautetaan, sillä yrittäjien on pakko etsiä voittoja tuotannon tehostamisesta
      • Hintojen pitäisi määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.
    • Talouden "Näkymätön käsi" ohjaa taloutta paremmin kuin valtiot - yksilö näet tavoittelee omaa etuaan, jolloin hän yleensä edistää yhteiskunnan etua tehokkaammin, jos hän nimenomaan koittaisi edistää yhteiskunnan etua. -> Tuotanto keskittyy kaikkein pätevimpien käsiin ja sinne, missä tuotanto on kaikkein järkevintä toteuttaa (Työnjako kansakuntien kesken)
    • Talouselämä toimii siis parhaiten, kun valtio ei rajoita sitä
    • Smith tähdensi myös, että tuotanatoa voitaisiin tehostaa jakamalla tuotteen valmistusprosessi vaiheisiin eli kunkin vaiheen tekisi eri työntekijä (Nuppineulan valmistus esimerkkinä)
    • Vaatii valtioiden välille vapaakauppaa (tullit ja tuontatorajoitukset pois)

Smithin ajatuksia käytäntöön:
- Nykyaikaisen markkinatalouden ideat alkoivat hahmottua siis jo 1700-luvun lopulla
- Smithin ajattelu sai kannatusta vasta 1800-luvulla
- Taloudelliset liberalistit vaativat valtion vallan vähentämistä
-> Merkantilismia purettiin, lainsäädäntöä uusittiin
-> Valtion uusi asema:
- Valtiolle julkisten rakennusten ja laitosten ylläpito
- Lisäksi valtiolle poliisivoimien ja armeijan ylläpito

-- > Taloudellinen kehitys vauhtiin Iso-Britanniassa ja samat opit omaksuneessa Yhdysvalloissa

James Hargreaves ja Kehruu-Jenny

1764

Lihasvoimalla toimiva kehruulaite

Ranskan vallankumous

1789

Ranskassa itsevaltiainen kuningas syrjäytettiin v. 1789
-> Maasta tuli tasavalta
-> Kolmas sääty, joka koostui pääasiassa porvaristosta sai poliittiset oikeudet

Luddiitit särkivät koneita (Vastusti työt korvaavia koneita)

1810

Teollisuutta ja työn koneellistumista vastustettiin (Luddismi)

Höyryveturit ja rataverkko

1820

Isossa-Britanniassa 1820-luvulta lähtien

Sähkögeneraattorin keksiminen

1830
  • Ratkaisi monia höyrykoneen ongelmia
    • Generaattori muunsi mekaanisen energian sähköksi, joka kulkeutui:
      • Sähköverkkoa pitkin laitteeseen ja muunnettiin kuhunkin laitteeseen sopivaksi (vrt. yhden höyrykoneen tuottamaa höyryvoimaa ei voinut käyttää eri nopeuksilla toimineissa koneissa)

-> Sähkö yleistyi käyttövoimana 1800-luvun puolivälissä

Thomas Edison ja Hehkulamppu

1879