II Maailman sota

Hitlerin natsi-Saksalle Neuvostoliitto oli vihollinen numero yksi. Neuvostoliitto oli turvallisuuden vuoksi kiinostunut Suomen alueistaan, koska maiden välinen raja kulki vain noin 30 kilometrin päässä Leningradista (Pietari). Neuvostoliitto ehdotti vuosin 1948-1949 Suomelle useaan kertaan puolustussopimusta, mutta Suomi vetosi puolueettomuuteensa ja torjui sopimuksen. Seuraavan vuoden syksyllä, kun toinen maailmansota oli alkanut, Neuvostoliitto halusi alueita Karjalankannakselta, muutaman Suomenlahden saaren sekä oikeuden vuokrata Hangon sotilastukikohdaksi. Vastineeksi se tarjosi Suomelle alueita Itä-Karjalassa. Suomi ei suostunut vaatimuksiin, minkä seurauksena Neuvostoliitto aloitti marraskuun 1939 lopussa talvisodan. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5a/Finnish_soldiers_1944.jpg/1200px-Finnish_soldiers_1944.jpg

Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto pommitti suomalaisia kaupunkeja ja puna-armeija hyökkäsi itärajan suomalaisjoukkojen kimppuun. Sota ei sujunut niin kuin Stalin oli kuvitellut, ajatuksena oli vyöryttää suomalaisten asemat mies-ylivoiman ja panssareiden avulla. Puna-armeijan taktiiikka oli: iskeä suoraan vihollista jotta he saivat paljon tappioita. Taktiikka oli vanhanaikainen ja johti puna-armeijan suuriin tappoihiin. Suomalaiset ampuivat asemiin vyöryviä vihollisia ja torjuvat hyökkäyket yksi toisensa jälkeen. Puna-armeijan uhkarohkea taktiikka oli mahollista paitsi joukkojen saaman votka-annoksen myös kovan kurin vuoksi. Neuvostoliiton joukkojen takana oli kommunistisen puolueen asettamia tarkkailijoita, joilla oli valtuutus ampua perääntyviä neuvostosotilaita. Suomalaiset käyttivät taistelussa ''mottitaktiikkaa'' sillä tarkoitettiin tapaa, jolla suomalaiset ensin pysäyttivät teitä pitkin etenevät puna-armeija joukot ja pilkkoivait ne pieniin osiin eli motteihin. Jumissa oleet ja motteihin jaetut neuvostojoukot eivät voineet paeta myöskään metsään, sillä siellä oli tarkkailija ja suomalaisia sotilaita. Tuhannet motitetut neuvostosotilaat kuolivat piiritysten aikana luoteihin, pakkaseen tai nälkään. Sota päättyi maaliskuussa 1940 rauhansopimukseen, jossa Lopulta Suomi joutui luovuttamaan laajoja maa-alueita Karjalasta ja Lapin Sallasta. Alueiden väestö evakuoitiin muualle Suomeen. Talvisodassa kuoli noin 26 000 suomalaista ja haavoittui noin 43 000. Neuvostosotilaita kuoli noin 49 000 ja haavoittui noin 160 000. Suomi saavutti talvisodassa tärkeimmän tavoitteensa: se torjui miehityksen ja säilytti itsenäisyytensä. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/97/Finnish-artillery-76k02-1902-winterwar.png

Suomalaiset olivat katkeria talvisodan jälkeen Neuvostoliitolle. Suomalaiset pelkäsivät, että stalin määräisi joukkonsa uuteen hyökkäykseen sopivan tilaisuuden tullen. Siksi talvisodan jälkeistä aikaa ryhdytiin kutsumaan ''välirauhaksi''. Suomen tilanetta kiristi se, että Neuvostoliitto miehitti kesällä 1940 Baltian maat ja liitti ne itseleensä.Keväällä 1940 Saksan kiinostus Pohjois-Eurooppaan lisääntyi. Se miehitti Norjan ja Tanskan. Kesän 1940 aikana Suomen ja Saksan suhteet tiivistyivät Saksa tarvitsi Suomesta nikkeliä. Vastineeksi se myi Suomelle viljaa ja aseita. Yhteistyö syveni elokuussa, kun Suomi antoi saksalaisjoukoile kauttakulkuluvan eli luvan kulkea Suomen alueen kautta Saksan miehittämään Norjaan. Saksan koettiin turvaksi Neuvostoliittoa vastaan. Kun Saksa alkoi talven aikana suunitella hyökkäysttä Neuvostoliittoon, se halusi Suomen mukaan. Suomalaisia ei ollut vaikea ympäripuhua hyökkäyksen taakse, sillä talvisodan katkeruudet olivat tuoreessa muistissa. Saksa hyökkäsi 22.6.1941 laajalla rintamalla Neuvostoliittoon. Suomi salli saksan käyttää alueitaan lentokoneiden tukikohtana, ja maassa oli saksalaisia joukkoja. Niinpä Neuvostoliiton pommikoneet hyökkäsivät Suomeen. Sitten Suomi liittyi Saksan aloittamaan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan, ja ''jatkosota syttyi 25.6.1941.
Suomn armeija oli nyt paremmin varustautunut kuin talvisodassa ja kun vierellä soti Saksa, sodan ajateltiin olevan helppo ja lyhyt kesäsota. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta.Sodan alussa eteläisellä rintamaosalla suomalaiset joukot valtasivat talvisodassa menetetyt alueet ja etenivät yli Syvärin ja Leningradin puolustuslinjojen tuntumaan. Joulukuussa 1941 hyökkäys pysäytettiin ja alkoi yli kolme vuotta kestänyt asemasotavaihe. Pohjoisilla rintamaosilla ei saatu katkaistua Muurmannin rataa eivätkä saksalaisjoukot päässeet etenemään Muurmanskiin. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 mursi suomalaisten etummaiset puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4–5. syyskuuta. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 . Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului muun muassa saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti Lapin sotaan Saksaa vastaan. https://yle.fi/aihe/sites/aihe/files/migrated/oppiminen/images/jatkosota_2_1_0.jpg

Neuvostoliitto oli voittanut molemmat Suomea vastaan käymänsä sodat. Sen vuoksi Suomen oli sotien jälkeen muutetteva asenteensa myönteiseksi supervallaksi kohonnutta Neuvostoliittoa kohtaan. Neuvostoliiton välit Yhdysvaltoihin, Isoon-Britaniaan ja muihin länsimaihin heikentyivät pian maailmansodan jälkeen. Alkoi kylmä sota. Suomen oli kyettävä vakuuttamaan Neuvostoliiton johto siitä, ettei Suomi tarjoaisi apuaan tai aluettaan käyttöön, mikäli jokin maa hyökkäisi Neuvostoliittoon. Jos Neuvostoliitto voisi luottaa tähän, Suomella olisi mahdollisuus säilyä itsenäisenä kansakuntana. Suomalaiset pelkäsivät, että jos luottamusta ei olisi, Neuvostoliitto saattaisi miehittää Suomen. Suomi vaihtoi poliittiset johtajansa,, koska jatkosodan aikaiset poliitikot olivat Neuvostoliiton silmissä epäluotettavia. Suomi pyrki noudattamaan tarkasti kaikkia välirauhansopimuksen ehtoja. Neuvostoliitto havaitsi, että sumalaiset yrittivät tosissaan olla heidän kanssa hyvissä väleissä. Suhteiden paraneminen mahdollisti sen, että loppullinen Pariisin rauha voitti allekirjoittaa vuonna 1947. Tämän jälkeen valvontakomissio poistui Helsingistä ja suomalaiset uskalsivat hengittää hieman vapaammin. Maiden välejä lähensi entistään vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus ( ystävyys, yhteistoiminta- ja avunanto). Sopimuksessa Suomi lupasi puolustaa alueittaan, mikäli sen kautta hyökättäisiin Neuvostoliittoon. Arveltiin, että Suomen taru itsenäisensä valtiona olisi pian ohi. Näin ei kuitenkaan käynyt. https://sananvapauteen.fi//drupal/sites/default/files/inline-images/Svinhufvudin_senaatti_HKM.jpg

Kesäkuun 9. päivä vuonna 1944 alkoi Karjalankannaksella Neuvostoliiton suurhyökkäys. Puna armeija moukaroi suomalaisten asemia lentokoneila ja tykeillä sellaisella ylivoimalla, ettei puolustajilla näyttänyt olevan minkäälaista mahdollisuuta selviytyä hengissä. Suomen pääpuolustusasemma murtui nopeasti, ja perääntyvät joukot valtasi ajoittain suorainen paniikki. Suomi siirsi kiireesti joukkoja Karjalankannakselle ja luopui Itä-Karjalasta suosiolla. Ratkaisutaistelut käytiin Tali-Ihantala maastossa. Hyökkäyksen torjumista helpotti Saksan aseapu. Saksa oli luovuttanut Suomelle rynnäkkötykkejä ja muita aseita Neuvostoliiton panssarivaaunujen torjumiseen. Lisäksi Saksan lento-osasto osallistui taisteluihin noin 70 lentokoneellaan. Saksa oli huolisaan, ettei Suomi teksi omin päin erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa, uhkasi katkaista ase- ja ruoka avun, jos näin tapahtuisi. Neuvostoliiton tavoitteena oli miehittää Suomi, mutta Thai-Ihantalan torjuntavoiton jälkeen se suostui neuvottelemaan rauhasta. Suomelle asetettiin kovat ehdot, mutta enää ei puhuttu ehdottomasta antautumisesta. Suomi ja Neuvostolitto solmivat syyskuussa vuonna 1944 välirauhan ja lopettivat keskinäiset sotatoimeet.
Tali-Ihantulan taistelu pelasti Suomen itsenäisyyden. Tilanteeseen myös vaikutti se, että Neuvostoliitto halusi keskittää joukkojaan Baltiaan ja Keski-Eurooppaan, jossa se taisteli päävihollistaan Saksaa vastaan. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b/Operation_Barbarossa_-_German_loot.jpg

Lapin sota käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen.Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaatio Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle. http://www.peacekeeping.fi/wp-content/uploads/sites/862/2017/08/Lapland-War.png

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat syyskuussa 1944 välirauha. Jos Suommi toteuttaisi siinä maininut ehdot, lopullinen rauha voitaisiin solmia. Jos se ei toteuttaisi niitä, edessä voisi olla sodan jatkaminen. Liittoutuneiden valvontakomissio tuli Helsinkiin valvoamaan rauhansopimusta ehtojen noudattamista. Sillä oli laajat valtuudet hankkia tietoja ja halutessaan painostaa suomalaisia. Välirauhassa Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäpolitiikkaan. Vuonna 1930 kieletty kommunistinen puolue piti päästää jälleen mukaan politiikkaan. Tämä aiheutti pelkoa vallankaappauksesta. Vuosia 1944-1948 kutsutaan Suomen historiassa vaaran vuosia, koska suomalaiset pelkäsivät sekä Neuvostonliiton mmiehitystä että kommunistien vallankaappausyritystä.
Rauhansopimuksen mukaan ne poliitikot, jotka olivat johtaneet Suomen jatkosotaan , tuli tuomita sotasyyllisinä. Joukko johtavia poliitikkoja piti Neuvostoliiton painotuksen vuoksi tuomita vankilaan. Sinne joutui myös presidentti Risto Ryti, joka oli johtanut Suomen jatkosotaan Saksan rinnalla.
Kotiin palaava armeijan aseita kätkettiin metsiin, ullakoile ja muihin piiloihin, jotta niiden avulla olisi tarvittaessa voitu käydä laajamittaista sissisotaa Neuvostoliittoa vastaan. Asekätkkintä kuitenkin paljastui, ja sen seurauksena noin 1 500 suomalaista tuomittiin oikeudessa. Uuden rauhan myötä Suomen alue muuttui jälleen. Talvisodan jälkeiset rajat tulivat voimaan, mutta niiden lisäksi Suomi-neito menetti toisen käsivartensa, kun Petsomo luovutettiin Neuvostoliitolle. Porkkala vuokratiin Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi. Aluemuutokset tarkoittivat monelle suomalaiselle evakkoreissua - tällä kertaa sitä lopullista. Suomen piti karkoittaa saksalaiset alueeltaan. Näin jatkosodan liittolaiset tuli vihollisia. Lapin sodassa, joka kesti syksystä 1944 kevääseen 1945, suomalaiset ajoivat takaa Norjaan vetäytyviä saksalaisia. Kostoksi suomalaisten sotatoimista perääntyvät saksalaiset tuhosivat sillat ja polttivat Rovaniemen ja muita Lapin kaupunkeja. Ankarimpina rauhanehtoja pidettiin valtavia sotakorvauksia, jotka Suomn piti maksaa Neuvostoliitolle. Vuosina 1944-1952 Suomi luovutti Neuvostoliitolle mm. yli 500 laivaa ja yli 700 veturia sekä rakensi 30 tehdasta voimalaitokseen. Suomi maksoi määrätyt korvaukset ajoissa - ainoana maana maailmassa. Tätä tosin auttoi se, että Suomi lainasi rahaa ulkomailta ja Neuvostoliitto alensi pariin otteeseen jäljellä olevaa korvaussummaa. http://idamclient.ushmm.org/PUBLICIMAGES/IDAM_USHMM/Image.aspx?qfactor=2&width=800&height=800&crop=0&size=1&type=asset&id=8279

Japani valtasi seuraavaksi Honkongin, Filipiinit, Malesian, Burman ja suurimman osan Tyynemeren keski ja lounaisosien saaristoja. Vuoden 1942 alkaen amerikkalaiset etenivät kohti niitä alueita ''heinäsirkkataktiikalla'' eli valloittaen saaren kerrallaan. Japanilaiset taistelivaat kunnian ja keisarin puolesta ja käyttivät ''Kamikazeja'' (jumalan tuuli) eli itsemurhalentäjiä kampittaakseen vihollisen. Lentäjän tarkoitus oli törmätä räjähteillä lastatulla lentokoneella laivan kanteen tai kansirakenteisiin ja aiheuttaa mahdollisimman paljon tuhoa. https://dallasnews.imgix.net/AP4410010427.jpg

Joulukuussa 1941 Saksan liittoolainen Japani hyökkäsi Pearl Harboriin, Yhdysvaltojen Havajin sotilastukikohtaan. Satojen lentokoneiden laivue saapui pilviverhon turvin, täydessä radiohiljaisuudessa, ja pommitti taistelulaivoja, risteilijöitä ja hävittäjälentokoneita ilman, että amerikkalaiset ehtivät puolustautua. Japani arvioi, että yllätyshyökkäys Yhdysvaltoja vastaan antaisi etumatkaa Tyynymeren valloitukseen ja vapaat kädet hallia alueita ja raakaaineta Aasiasta. Koska saksa ol Japanin liittolainen, johti Japanin hyökkäys Yhdysvallat sotaan myös Saksaa vastaan. http://ww2history.com/uploaded_files/show/131_Pearl_Harbour_key_moment_still.jpg

Yhdysvallat aloitti vuonna 1939 Manhattan-projektin, joka oli aluksi suunnattu Saksaa vastaan. Amerikkalaiset insinöörit valmistelivat kiivaasti maailman tuhoisinmista pommia sealaisessa kaupungissa, jota ei löytynyt kartoista ja jonne saavuttiin vain kulkulupien kanssa. Jonka tuloksena atomipommit räjäytettiin Japanissa Hiroshimassa ja Nagasakissa elokuussa 1945. Ensimmäinen pudotettiin Hiroshimaan Kun pommi räjähti, välähti kirkas sinivalkoinen valo, ja sitten kuultiin ukkosen jyrähdys.
Pommi tappoi heti noin 75 000 ihmistä ja tuhosi 90 prosenttia kaupungista. Noin kolmasosa kuolleista oli sotilaita. Pommin aiheuttama tuho kaupungissa oli valtava. Ensin tuli sokaiseva välähdys ja valtava kuumuus. Jonkin ajan kuluttua paineaalto kaatoi ihmisiä ja tuhosi rakennuksia. Lopuksi radioaktiivinen säteily tappoi monia niistä jotka selvisivät hengissä räjähdyksestä. https://stream.org/wp-content/uploads/800px-Nagasakibomb.jpg

Kolmen päivän päästä Hirosimassa oli tapahtunut ydinräjähdys, Yhdysvallat lähettivät kkoneita toiselle kohdalle jonka operaation ensisijainen kohde oli Kokuran kaupunki, mutta pilvipeite esti kohteen pommittamisen. Lentokoneen polttoainesäiliön pumppu meni rikki, ja yli 2 000 kg polttoainetta menetettiin, mikä lyhensi lentoaikaa. Lennettyään kolme kertaa Kokuran kaupungin yli se suuntasi vaihtoehtoiseen kohteeseen Nagasakiin. Aluksi myös Nagasakin yllä oli pilviä, mutta ne rakoilivat viime hetkellä ja tämä mahdollisti visuaalisesti kohteen pommittamisen. Nagasakin pommi aiheutti tuhoa vähemmän kuin Hiroshiman pommi vaikka se oli voimakkaampi, sillä maasto oli mäkisempää. Nagasakissa kuoli heti 40000, haavoittui 20000. Joulukuuhin 1945 mennessä Nagaskin pommi tappoi yhteensä 60000-80000 ja vuoteen 1950 mennessä 100000. Kahden pommin jälkeen Japani antautui. http://juhasiro.fi/blogi/wp-content/uploads/2015/08/Hiroshima.1.jpg

Al almenin toinen taistelu alkoi 23 marraskuuta kuin ensimmäine taistelu ei mennyt haluttujen asioiden mukaan niin brittien armeija joita johti kenraali Bernard montogomery,oli miesvahvuudeltaan kaksinkertainen verrattuna kuin saksalaisellansotamarsakalla rommelilla. päivien taistelujen jälkeen rommel ja hänen amreijansa kärsivät ja joutuivat loppujen lopussa vetäytymään tunisiaan, al almenin taistelujen jälkeen rommel pyysi hileriltä lupaa siirtää poihjois-afrikan joukot sisiliaan mutta lupaa ei ikinä tullut. tämän jälkeen alueet siirtyivät liittoutuneille, ensimmäinen osapuoli sodastakin päättyi liittoutuneiden voittoon. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Cheshire_Regiment_trench_Somme_1916.jpg/1006px-Cheshire_Regiment_trench_Somme_1916.jpg