II Maailman sota

Events

Sodan seuraukset

1948

Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli poliittisessa, taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kriisissä. Monet ennen sotaa kukoistaneet suurkaupungit oli hävitetty rauniokasoiksi ja miljoonat ihmiset olivat jääneet kodittomiksi. Infrastruktuuri, maatalous ja teollisuus kärsivät suunnattomia tuhoja erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska kuuluivat sodan voittajavaltioihin, mutta sodankäynti oli tuhonnut niiden aseman maailmanlaajuisina suurvaltoina.Sodan jälkeen Länsi-Euroopan maat hylkäsivät aatteen valkoisesta ylivallasta ja tuomitsivat ihmisoikeusloukkausten ja sotarikosten suorittamisen. Ne alkoivat rakentaa ihmisoikeuksille, demokratialle, egalitarismille, laillisuusperiaatteelle ja multilateralismille perustuvia oikeusvaltioita. Länsi-Euroopan maat halusivat lujittaa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista perustamalla yhteistyöjärjestöksi Euroopan neuvoston vuonna 1949. Vuonna 1951 Ranska, Saksan liittotasavalta, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg perustivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, jotta Euroopan valtiot eivät pysty vapaasti saamaan hiiltä ja terästä asevarusteluun. Saksalaisten oli maksettava sotakorvauksia osittain pakkotyöllä Keski-Euroopassa ja Neuvostoliitossa. Saksan yhteiskunta koki paitsi infrastruktuurin romahduksen myös syvän kansallisen nöyryytyksen. Entisen kansallissosialistisen järjestelmän purkamiseen suunnatussa denatsifikaatiossa saksalaiset laitettiin tuntemaan kollektiivista syyllisyyttä Hitlerin valtaannoususta, sodan syttymisestä ja natsien tekemistä joukkomurhista. Natsi-Saksan symboleiden, kuten hakaristin ja Heil Hitler -tervehdyksen, julkisesta esittämisestä tehtiin lailla rangaistavia tekoja. Miljoonat Saksan kansalaiset ja etniset saksalaiset ajettiin pois natsi-Saksan miehittämistä maissa operaatio Keelhaulissa, jossa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Japanin antautuminen liittoutuneille johti Yhdysvaltain miehityshallintoon. Japanin yhteiskunta vietti ensimmäiset miehitysvuodet sekasorron tilassa pommitetuissa kaupungeissa vallitsevan kodittomuuden ja elintarvikkeiden puutteen takia. Sodassa on kuollut noin 73 milj. ihmistä.https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcR11muVekkTQdEYQsPVudW9UNigX9hnRtLfPzcvBqmu1Bf43-yD

Eurooppa

Hitler nousee valtaan

1933

1933 Saksan presidentti nimitti Hitlerin Valtakunnankansleriksi, jossa hän kielsi muut puolueet ja yhdisti presidentin ja valtakunnankanslerin virat, nousten Saksan diktaattoriksi. Saksan koko hallintojärjestelmä uudistettiin ja perustettiin ensimmäiset keskitysleirit, jotka oli tarkoitettu poliittisille toisinajattelijoille ja rikollisille.

Naislta vaadittiin sodassa eri asioita rintamaan eri puolella.

1937 - 1945

Saksassa naisten odotettiin natsiideologiaa mukaisesti ensisijaisesti pysyvän kotona ja luopuvan kaikenlaisista turhista kauneustuotteista. Sodan pitkittyessä saksalaisnaisten työpanosta kuitenkin tervitiin ja esimerkiksi keskitysleirillä ja tuhoamisleireilä työskenteli huomattavan määrä naisia. Britaniassa ja Yhdysvalloissa naisilta odotettiin aktiivista roolia työelämässä. Miesten taistelussa naiset värvättiin työmaiseksi tehtaisiin, maatiloille ja kuljetusaloille.

Neuvostoliitto kutsui neuvottelemaan alueluovutuksista

1939

Sen jälkeen kuin Venäjä valloitti Puolan Itäosan ja toisen osa oli Saksan pitänyt hallussa. Neuvostoliitto kutsui Viron,Latvian sekä Suomen neuvotelemaan alueluovutuksistaa. Viro ja Latvia suostuivat painotuksen alla ja luovuttivat Neuvostoliitolle alueita sotilastukikohdaksi, mutta Suomi ei, jonka jälkeen seurasi Talvisota Suomea vastaan.

Saksa hyökkäsi puolaan

1 September 1939

Sitä hyökkäystä kutsutaan ''salamansodaksi'' Hyökkäys oli niin nopea että noin kuukaudessa Puola oli nujerettu. jopa Iso-Britannia ja Ranska eivät ehtineet auttaa Puolaa.

Saksa hyökää länsirannikoon

1940

Norjan hyökkäyksen jälkeen Saksa siirtyi valloitamaan Alankomaata ja Belgiaa, 15. Toukokuuta Alankomaat antautui ja Belgia 28. Toukokuuta. Ransan puolustus oli revitty ja noin viikossa Saksa miehitti Länsi-Ranskan laajan alueen. Lopulta Ranska antautui 22. Kesäkuuta. Pohjois-Ranska ja Atlantin rannikko jäi Saksan miehettämäksi.

Saka hyökää kohti poihjoista

1940

Saksa joukot työntyivät Tanskan yli jossa Tanskan yllätetty hallitus suostui saksalaisten vaatimuuksiin 2 tunnin hyökkäyksen jälkeen, sitten Saksa hyökää Norjan tärkeisiin satamiin noin kuukauden hyökkäuksen jälkeen Norja antautui.

Brittisota siirtyi Etelä-Eurooppa

1941

Taistelua käytiin Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Saksan liittolainen Italia oli hyökännyt Pohjois-Afrikassa brittien joukkoja vastaan sekä Kreikkaan. Italian sotatoimeet eivät edeneet toivotusti, ja se tarvitsi Saksalaisten apua. Kreikkaan hyökätessään Hitlerin joukot valloittivat myös Jugoslavian ja Saksa hallitsi Toukokuussa 1941 suurta osaa Eurooppasta.

Iso- Britannia taistelee yksin Saksaa vastaan

1941

Ranskan antauduttua liittoutuneiden taisteluvoima oli pelkästään Iso-Brittannia, johon Saksan ilmavoimat aloittivat hyökkäyksen. Tavoiteena oli murskata Brittien puolustusta ennen maihinnousua mutta Britit selvittivät viholliskoneiden reitit vastikään keksityn tutkan avulla ja lähettivät omat koneensa torjuamaan saksalaisia. Koneet kaartoivat Lontoon ilmatilaan jossa taivas täyttyi sadoista lentokoneista. Kirkonkelloa soitetiin, maa oli tulessa lentokoneiden jäljistä ja ihmiset pakenivat turvaan metron tunneleihin, väestösuojiin. Saksa ei onnistunut valloitamaan Iso-Britanniaa.

Neuvostoliiton ''Suuri isänmaallinen sota''

1941

Jossa isänmaan puolesta taisteltiin kiivasti. Partisaanit olivat yksin tai pienissä joukoissa taistelleita miehijä ja naisia, jotka yrittivät estää saksalaisten etenemistä. Kaikki Neuvostoliiton 17-50 - vuotiaat kansalaiset olivat kuolemaan rangaistuksen uhalla velvollisia osallistumaan partisaanitoimintaan tai auttamaan partisaaneja. Neuvostonaiset taistelivat pontevasti miesten rinnalla, he palvelivat sotilaina, lääkäreinä ja lääkintäapulaisina, he kuljettivat haavoittuneita sekä toimivat puhelinoperaatioina, radisteina, ilmatorjuntatykkien ampujina ja lentäjinä, joita saksalaiset kutsuivat yönoidiksi. Leningrad piiritettiin peräti 900 päivän ajaksi, minkä seuraksena noin miljoona kaupunkilaista kuoli karuissa oloissa, kaupungista loppui ruoka, ja siellä syötiin esimerkiksi lemmikkieläimiä, nahkakenkiä, kuusenkaarnaa, hyönteisiä, tapettiliisteriä ja jopa ihmislihaa. https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRUoZebc9Y0mf3vfJqt5PJYlBSDjnp4ek7JIkWeG9VPnZ3VXAbXyw

Brittien taistelu siirtyu Etelä-Euroopaan ja Pohjois-Afrikkaan

22 June 1941

taistelua käytiin Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Saksan liittolainen Italia oli hyökännyt Pohjois-Afrikassa brittien joukkoja vastaan sekä Kreikkaan. Italian sotatoimeet eivät edeneet toivotusti, ja se tarvitsi Saksalaisten apua. Kreikkaan hyökätessään Hitlerin joukot valloittivat myös Jugoslavian ja Saksa hallitsi Toukokuussa 1941 suurta osaa Eurooppasta.

Operaatio Barbarossa

22 June 1941

Operaatio Bagration oli Neuvostoliiton puna-armeijan toisen maailmansodan aikainen massiivinen hyökkäys Saksan keskustan armeijaryhmää vastaan kesällä 1944. Bagration on sotahistorian massiivisin hyökkäysoperaatio – siihen otti osaa yli kaksi miljoonaa sotilasta, 4 000 panssarivaunua ja 24 000 tykkiä. Saksalaiset olivat pahasti alivoimaisia, ja operaatio murskasi keskustan armeijaryhmän täysin. Operaatio Bagrationin aikana akselivallat kärsivät 300 000–400 000 sotilaan tappiot.

Barbarossa operaatio: Hitlerin hyökkäys Neuvostoliittoon

June 22, 1941

Saksan hyökkäävät joukot oli jaettu kolmeen osaan: Pohjoinen armeijaryhmän tuli edetä Baltian maihin ja yhdessä Suomalaisten kanssa vallata Leningrad. Keskustan joukkojen tarkoitus oli edetä Moskovaan ja Eteläisen ryhmän tavoitteena olivat vallata viljamaat, joiden jälken edessä siintäisivät Kaukasuksen mittavat öljykentät. 22. kesäkuuta Saksa hyökkäsi kohti Itää, mukana oli liittolaisia mm. Suomi. Saksalaisten lentokoneiden isku oli yllätys jopa useimmat neuvostokoneet pommitettiin jo ennen kuin ne ehtivät nousta ilmaan. Sitten Neuvostoliitton liittyminen sotaan ilahdutti Brittejä, jotka olivat yksin taisteleet Saksaa vastaan. Syksyllä 1941 Saksa hallitsi ison osaa Neuvostoliiton Euroopan puoleisesta maa-alueesta jossa oli paljon tehtaita ja kolhooseja.

Staliningradin taistelu

1942

Itärintamaalla taistelut keskittyivät vuonna 1942 etelän aroille, Staliningradin merkittävään teollisuuskaupunkiin, jonka läheisyydessä oli öljyntehtaita ja päävesireitti Volga. Neuvostoliitto ei haluunnut luopua johtajansa nimikaupungista, josta Hitler oli kiinostunut. Saksalaiset onnistuivat aluksi valtamaan lähes koko Stalingradin, mutta seuraavaksi neuvostoarmeija saartoi kaupungin, josta taistelu muuttui epätoivoiseksi; armeijat etenivät talo talolta, katu kadulta ja tehdas tehtaalta. Saksalaisten huolto ei pystynyt toimittamaan nääntyville saksalaissotille riittävästi ruokaa, polttoaineita ja varusteita. Neuvostojoukoilla ei ollut sen helpompaa: ainoa lieventävä asia oli se että tuliasemasta vetäytymiselle on kuolema eli niitä jotka juoksivat taakse niitä ammutiin tuliaseila. Lopulta Neuvostoliitto voitti taistelun, ja 91 000 saksalaissotilaita antautui joita sijoitettiin sotavankeuteen. Neuvostoliiton kokonaistappiot olivat yli miljoona miestä ja saksalaisten tappio oli noin 850 000.

Neuvostoliiton ratkaisutaistelu

1943

Staliningradin jälkeen seuraava suuri ratkaisutaistelu käytiin Moskovan eteläpuolella sijaitsevass Kurskin kaupungissa. Tuhannet saksalaiset ja neuvostopanssarit taistelivat painostavissa keltavihreiden peltojen keskellä. Neuostoliitto voitti Kurskin taistelun, mikä lisäksi Saksan ahdinkoa. Stalin vaati liitoutuneita hyökkäämään lännestä ja siten helpottaamalla puna-armeijan paineita idässä. Liitoutuneet päättivät hyökätä Saksaa vastaan Englannin kanaalin yli. Liittoutuneiden armeija teki huolellisen valmistautumisen jälkeen maihinnousun 6.6.1944 Ranskan rannikolla Normandiassa.

Maihinnousu Italiaan ja Neuvostolii

9 July 1943 - 18 September 1943

Onnistunut maailmannousu avasi uuden rintaman lähteen käynisti liittoutuneiden rynnäkön kohti Berliiniä. Vastahyökkäys pakottivat saksalaiset keskeyttämään hyökkäyksen saavuttamatta tavoitteitaan. Liittoutuneet halusivat pommituksilla murskata Saksan teollisuuden, liikenneyhteydet ja kaupungit, jonka tavoiteena oli maksimaalinen tuho, joka saavutettiin, jos onnistuttuun aiheuttamaan tulimyrskyn. Tulimyrskyn kaavana oli, että pommitukset suunnattiin aluksi vanhaa kaupunginosaan, jonka puutalot paloivat hyvin. Aloite itärintamalla siirtyi lopullisesti Neuvostoliitolle. Vuoden lopulla puna-armeija oli jo edennyt Smolenskiin ja Kiovaan.Vuoden 1944 alussa Neuvostoliiton joukot saavuttivat jo Puolan rajan ja päättivät Leningradin saarron. Kesäkuussa alkoi hyökkäys Karjalankannaksella, josta seuranneet rajut taistelut saivat lopulta Suomen ja Neuvostoliiton solmimaan erillisrauhan 19. syyskuuta. Hieman tätä ennen tapahtunut saksalaisten maihinnousuyritys suomalaisjoukkojen hallussa olleeseen Suursaareen johti Lapin sotaan. Romania antautui elokuussa ja akselivaltoihin kuulunut Bulgaria syyskuussa. Saksalaiset vetäytyivät Balkanilta ja onnistuivat säilyttämään asemansa Unkarissa helmikuuhun 1945 asti.

Neuvosto armeija saapui Berliiniin

1945
  1. huhtikuuta 1945 neuvostojoukot valtasivat Wienin. Neuvostonarmeija saapui Berliiniin ensimmäisenä josta lopullinen hyökkäys Berliiniin alkoi 16. huhtikuuta päättyen Berliinin valtaukseen 2. toukokuuta 1945. Berliinin tilanne oli niin huonno, että sanottiin Saksan palanneen vuoteen nolla. Saksalaisnaisille koittivat kauhun päivät, sillä Stalin oli rohkaissut joukkoja kostamaan sodan kärsimykset raiskauksilla.Viimeisinä sodanpäivinä Hitler solmi pikaavioliiton pitkäaikaisen rakastajattansa Eva Braunin kanssa. Adolf ja Eva Hitler hyvästelivät Führerbunkerin henkilökunnan ja asujat, kuten Goebbelsin perheen, Bormannin, sihteerit ja upseerit. Tämän jälkeen he vetäytyivät yksityistiloihin. Kun kamaripalvelija Heinz Linge ja Bormann avasivat oven, Hitlerit istuivat sohvalla kuolleina. Adolf Hitler oli ampunut itseään ohimoon pistoolilla niellen samalla syanidikapselin.

Suomi

Suomi kieltäytyy aluevaatimuksista

1938

Hitlerin natsi-Saksalle Neuvostoliitto oli vihollinen numero yksi. Neuvostoliitto oli turvallisuuden vuoksi kiinostunut Suomen alueistaan, koska maiden välinen raja kulki vain noin 30 kilometrin päässä Leningradista (Pietari). Neuvostoliitto ehdotti vuosin 1948-1949 Suomelle useaan kertaan puolustussopimusta, mutta Suomi vetosi puolueettomuuteensa ja torjui sopimuksen. Seuraavan vuoden syksyllä, kun toinen maailmansota oli alkanut, Neuvostoliitto halusi alueita Karjalankannakselta, muutaman Suomenlahden saaren sekä oikeuden vuokrata Hangon sotilastukikohdaksi. Vastineeksi se tarjosi Suomelle alueita Itä-Karjalassa. Suomi ei suostunut vaatimuksiin, minkä seurauksena Neuvostoliitto aloitti marraskuun 1939 lopussa talvisodan.

Talvisota

30 November 1939

Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto pommitti suomalaisia kaupunkeja ja puna-armeija hyökkäsi itärajan suomalaisjoukkojen kimppuun. Sota ei sujunut niin kuin Stalin oli kuvitellut, ajatuksena oli vyöryttää suomalaisten asemat mies-ylivoiman ja panssareiden avulla. Puna-armeijan taktiiikka oli: iskeä suoraan vihollista jotta he saivat paljon tappioita. Taktiikka oli vanhanaikainen ja johti puna-armeijan suuriin tappoihiin. Suomalaiset ampuivat asemiin vyöryviä vihollisia ja torjuvat hyökkäyket yksi toisensa jälkeen. Puna-armeijan uhkarohkea taktiikka oli mahollista paitsi joukkojen saaman votka-annoksen myös kovan kurin vuoksi. Neuvostoliiton joukkojen takana oli kommunistisen puolueen asettamia tarkkailijoita, joilla oli valtuutus ampua perääntyviä neuvostosotilaita. Suomalaiset käyttivät taistelussa ''mottitaktiikkaa'' sillä tarkoitettiin tapaa, jolla suomalaiset ensin pysäyttivät teitä pitkin etenevät puna-armeija joukot ja pilkkoivait ne pieniin osiin eli motteihin. Jumissa oleet ja motteihin jaetut neuvostojoukot eivät voineet paeta myöskään metsään, sillä siellä oli tarkkailija ja suomalaisia sotilaita. Tuhannet motitetut neuvostosotilaat kuolivat piiritysten aikana luoteihin, pakkaseen tai nälkään. Sota päättyi maaliskuussa 1940 rauhansopimukseen, jossa Lopulta Suomi joutui luovuttamaan laajoja maa-alueita Karjalasta ja Lapin Sallasta. Alueiden väestö evakuoitiin muualle Suomeen. Talvisodassa kuoli noin 26 000 suomalaista ja haavoittui noin 43 000. Neuvostosotilaita kuoli noin 49 000 ja haavoittui noin 160 000. Suomi saavutti talvisodassa tärkeimmän tavoitteensa: se torjui miehityksen ja säilytti itsenäisyytensä.

Jatkosota

25 June 1941 - 19 September 1944

Suomalaiset olivat katkeria talvisodan jälkeen Neuvostoliitolle. Suomalaiset pelkäsivät, että stalin määräisi joukkonsa uuteen hyökkäykseen sopivan tilaisuuden tullen. Siksi talvisodan jälkeistä aikaa ryhdytiin kutsumaan ''välirauhaksi''. Suomen tilanetta kiristi se, että Neuvostoliitto miehitti kesällä 1940 Baltian maat ja liitti ne itseleensä.Keväällä 1940 Saksan kiinostus Pohjois-Eurooppaan lisääntyi. Se miehitti Norjan ja Tanskan. Kesän 1940 aikana Suomen ja Saksan suhteet tiivistyivät Saksa tarvitsi Suomesta nikkeliä. Vastineeksi se myi Suomelle viljaa ja aseita. Yhteistyö syveni elokuussa, kun Suomi antoi saksalaisjoukoile kauttakulkuluvan eli luvan kulkea Suomen alueen kautta Saksan miehittämään Norjaan. Saksan koettiin turvaksi Neuvostoliittoa vastaan. Kun Saksa alkoi talven aikana suunitella hyökkäysttä Neuvostoliittoon, se halusi Suomen mukaan. Suomalaisia ei ollut vaikea ympäripuhua hyökkäyksen taakse, sillä talvisodan katkeruudet olivat tuoreessa muistissa. Saksa hyökkäsi 22.6.1941 laajalla rintamalla Neuvostoliittoon. Suomi salli saksan käyttää alueitaan lentokoneiden tukikohtana, ja maassa oli saksalaisia joukkoja. Niinpä Neuvostoliiton pommikoneet hyökkäsivät Suomeen. Sitten Suomi liittyi Saksan aloittamaan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan, ja ''jatkosota syttyi 25.6.1941.
Suomn armeija oli nyt paremmin varustautunut kuin talvisodassa ja kun vierellä soti Saksa, sodan ajateltiin olevan helppo ja lyhyt kesäsota. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta.Sodan alussa eteläisellä rintamaosalla suomalaiset joukot valtasivat talvisodassa menetetyt alueet ja etenivät yli Syvärin ja Leningradin puolustuslinjojen tuntumaan. Joulukuussa 1941 hyökkäys pysäytettiin ja alkoi yli kolme vuotta kestänyt asemasotavaihe. Pohjoisilla rintamaosilla ei saatu katkaistua Muurmannin rataa eivätkä saksalaisjoukot päässeet etenemään Muurmanskiin. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 mursi suomalaisten etummaiset puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4–5. syyskuuta. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 . Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului muun muassa saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti Lapin sotaan Saksaa vastaan.

Sovussa Neuvostoliiton kanssa

1944

Neuvostoliitto oli voittanut molemmat Suomea vastaan käymänsä sodat. Sen vuoksi Suomen oli sotien jälkeen muutetteva asenteensa myönteiseksi supervallaksi kohonnutta Neuvostoliittoa kohtaan. Neuvostoliiton välit Yhdysvaltoihin, Isoon-Britaniaan ja muihin länsimaihin heikentyivät pian maailmansodan jälkeen. Alkoi kylmä sota. Suomen oli kyettävä vakuuttamaan Neuvostoliiton johto siitä, ettei Suomi tarjoaisi apuaan tai aluettaan käyttöön, mikäli jokin maa hyökkäisi Neuvostoliittoon. Jos Neuvostoliitto voisi luottaa tähän, Suomella olisi mahdollisuus säilyä itsenäisenä kansakuntana. Suomalaiset pelkäsivät, että jos luottamusta ei olisi, Neuvostoliitto saattaisi miehittää Suomen. Suomi vaihtoi poliittiset johtajansa,, koska jatkosodan aikaiset poliitikot olivat Neuvostoliiton silmissä epäluotettavia. Suomi pyrki noudattamaan tarkasti kaikkia välirauhansopimuksen ehtoja. Neuvostoliitto havaitsi, että sumalaiset yrittivät tosissaan olla heidän kanssa hyvissä väleissä. Suhteiden paraneminen mahdollisti sen, että loppullinen Pariisin rauha voitti allekirjoittaa vuonna 1947. Tämän jälkeen valvontakomissio poistui Helsingistä ja suomalaiset uskalsivat hengittää hieman vapaammin. Maiden välejä lähensi entistään vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus ( ystävyys, yhteistoiminta- ja avunanto). Sopimuksessa Suomi lupasi puolustaa alueittaan, mikäli sen kautta hyökättäisiin Neuvostoliittoon. Arveltiin, että Suomen taru itsenäisensä valtiona olisi pian ohi. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Neuvostoliiton suurhyökkäys

9 June 1944

Kesäkuun 9. päivä vuonna 1944 alkoi Karjalankannaksella Neuvostoliiton suurhyökkäys. Puna armeija moukaroi suomalaisten asemia lentokoneila ja tykeillä sellaisella ylivoimalla, ettei puolustajilla näyttänyt olevan minkäälaista mahdollisuuta selviytyä hengissä. Suomen pääpuolustusasemma murtui nopeasti, ja perääntyvät joukot valtasi ajoittain suorainen paniikki. Suomi siirsi kiireesti joukkoja Karjalankannakselle ja luopui Itä-Karjalasta suosiolla. Ratkaisutaistelut käytiin Tali-Ihantala maastossa. Hyökkäyksen torjumista helpotti Saksan aseapu. Saksa oli luovuttanut Suomelle rynnäkkötykkejä ja muita aseita Neuvostoliiton panssarivaaunujen torjumiseen. Lisäksi Saksan lento-osasto osallistui taisteluihin noin 70 lentokoneellaan. Saksa oli huolisaan, ettei Suomi teksi omin päin erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa, uhkasi katkaista ase- ja ruoka avun, jos näin tapahtuisi. Neuvostoliiton tavoitteena oli miehittää Suomi, mutta Thai-Ihantalan torjuntavoiton jälkeen se suostui neuvottelemaan rauhasta. Suomelle asetettiin kovat ehdot, mutta enää ei puhuttu ehdottomasta antautumisesta. Suomi ja Neuvostolitto solmivat syyskuussa vuonna 1944 välirauhan ja lopettivat keskinäiset sotatoimeet.
Tali-Ihantulan taistelu pelasti Suomen itsenäisyyden. Tilanteeseen myös vaikutti se, että Neuvostoliitto halusi keskittää joukkojaan Baltiaan ja Keski-Eurooppaan, jossa se taisteli päävihollistaan Saksaa vastaan.

Lapin sota

15 September 1944 - 27 April 1945

Lapin sota käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen.Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaatio Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle.

Ankarat rauhanehdot

1944 october 22

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat syyskuussa 1944 välirauha. Jos Suommi toteuttaisi siinä maininut ehdot, lopullinen rauha voitaisiin solmia. Jos se ei toteuttaisi niitä, edessä voisi olla sodan jatkaminen. Liittoutuneiden valvontakomissio tuli Helsinkiin valvoamaan rauhansopimusta ehtojen noudattamista. Sillä oli laajat valtuudet hankkia tietoja ja halutessaan painostaa suomalaisia. Välirauhassa Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäpolitiikkaan. Vuonna 1930 kieletty kommunistinen puolue piti päästää jälleen mukaan politiikkaan. Tämä aiheutti pelkoa vallankaappauksesta. Vuosia 1944-1948 kutsutaan Suomen historiassa vaaran vuosia, koska suomalaiset pelkäsivät sekä Neuvostonliiton mmiehitystä että kommunistien vallankaappausyritystä.
Rauhansopimuksen mukaan ne poliitikot, jotka olivat johtaneet Suomen jatkosotaan , tuli tuomita sotasyyllisinä. Joukko johtavia poliitikkoja piti Neuvostoliiton painotuksen vuoksi tuomita vankilaan. Sinne joutui myös presidentti Risto Ryti, joka oli johtanut Suomen jatkosotaan Saksan rinnalla.
Kotiin palaava armeijan aseita kätkettiin metsiin, ullakoile ja muihin piiloihin, jotta niiden avulla olisi tarvittaessa voitu käydä laajamittaista sissisotaa Neuvostoliittoa vastaan. Asekätkkintä kuitenkin paljastui, ja sen seurauksena noin 1 500 suomalaista tuomittiin oikeudessa. Uuden rauhan myötä Suomen alue muuttui jälleen. Talvisodan jälkeiset rajat tulivat voimaan, mutta niiden lisäksi Suomi-neito menetti toisen käsivartensa, kun Petsomo luovutettiin Neuvostoliitolle. Porkkala vuokratiin Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi. Aluemuutokset tarkoittivat monelle suomalaiselle evakkoreissua - tällä kertaa sitä lopullista. Suomen piti karkoittaa saksalaiset alueeltaan. Näin jatkosodan liittolaiset tuli vihollisia. Lapin sodassa, joka kesti syksystä 1944 kevääseen 1945, suomalaiset ajoivat takaa Norjaan vetäytyviä saksalaisia. Kostoksi suomalaisten sotatoimista perääntyvät saksalaiset tuhosivat sillat ja polttivat Rovaniemen ja muita Lapin kaupunkeja. Ankarimpina rauhanehtoja pidettiin valtavia sotakorvauksia, jotka Suomn piti maksaa Neuvostoliitolle. Vuosina 1944-1952 Suomi luovutti Neuvostoliitolle mm. yli 500 laivaa ja yli 700 veturia sekä rakensi 30 tehdasta voimalaitokseen. Suomi maksoi määrätyt korvaukset ajoissa - ainoana maana maailmassa. Tätä tosin auttoi se, että Suomi lainasi rahaa ulkomailta ja Neuvostoliitto alensi pariin otteeseen jäljellä olevaa korvaussummaa. http://idamclient.ushmm.org/PUBLICIMAGES/IDAM_USHMM/Image.aspx?qfactor=2&width=800&height=800&crop=0&size=1&type=asset&id=8279

Aasia

Japani hyökkää Aasian saareihin

1941

Japani valtasi seuraavaksi Honkongin, Filipiinit, Malesian, Burman ja suurimman osan Tyynemeren keski ja lounaisosien saaristoja. Vuoden 1942 alkaen amerikkalaiset etenivät kohti niitä alueita ''heinäsirkkataktiikalla'' eli valloittaen saaren kerrallaan. Japanilaiset taistelivaat kunnian ja keisarin puolesta ja käyttivät ''Kamikazeja'' (jumalan tuuli) eli itsemurhalentäjiä kampittaakseen vihollisen. Lentäjän tarkoitus oli törmätä räjähteillä lastatulla lentokoneella laivan kanteen tai kansirakenteisiin ja aiheuttaa mahdollisimman paljon tuhoa.

Japani hyökkää Pearl Harboriin

11 October 1941

Joulukuussa 1941 Saksan liittoolainen Japani hyökkäsi Pearl Harboriin, Yhdysvaltojen Havajin sotilastukikohtaan. Satojen lentokoneiden laivue saapui pilviverhon turvin, täydessä radiohiljaisuudessa, ja pommitti taistelulaivoja, risteilijöitä ja hävittäjälentokoneita ilman, että amerikkalaiset ehtivät puolustautua. Japani arvioi, että yllätyshyökkäys Yhdysvaltoja vastaan antaisi etumatkaa Tyynymeren valloitukseen ja vapaat kädet hallia alueita ja raakaaineta Aasiasta. Koska saksa ol Japanin liittolainen, johti Japanin hyökkäys Yhdysvallat sotaan myös Saksaa vastaan.

Yhdysvallat pudottaa ensimmäisen atomipommin

August 6, 1945

Yhdysvallat aloitti vuonna 1939 Manhattan-projektin, joka oli aluksi suunnattu Saksaa vastaan. Amerikkalaiset insinöörit valmistelivat kiivaasti maailman tuhoisinmista pommia sealaisessa kaupungissa, jota ei löytynyt kartoista ja jonne saavuttiin vain kulkulupien kanssa. Jonka tuloksena atomipommit räjäytettiin Japanissa Hiroshimassa ja Nagasakissa elokuussa 1945. Ensimmäinen pudotettiin Hiroshimaan Kun pommi räjähti, välähti kirkas sinivalkoinen valo, ja sitten kuultiin ukkosen jyrähdys.
Pommi tappoi heti noin 75 000 ihmistä ja tuhosi 90 prosenttia kaupungista. Noin kolmasosa kuolleista oli sotilaita. Pommin aiheuttama tuho kaupungissa oli valtava. Ensin tuli sokaiseva välähdys ja valtava kuumuus. Jonkin ajan kuluttua paineaalto kaatoi ihmisiä ja tuhosi rakennuksia. Lopuksi radioaktiivinen säteily tappoi monia niistä jotka selvisivät hengissä räjähdyksestä.

Yhdysvallat pudotti toisen ydinpommin Nagasakiin

20 August 1945

Kolmen päivän päästä Hirosimassa oli tapahtunut ydinräjähdys, Yhdysvallat lähettivät kkoneita toiselle kohdalle jonka operaation ensisijainen kohde oli Kokuran kaupunki, mutta pilvipeite esti kohteen pommittamisen. Lentokoneen polttoainesäiliön pumppu meni rikki, ja yli 2 000 kg polttoainetta menetettiin, mikä lyhensi lentoaikaa. Lennettyään kolme kertaa Kokuran kaupungin yli se suuntasi vaihtoehtoiseen kohteeseen Nagasakiin. Aluksi myös Nagasakin yllä oli pilviä, mutta ne rakoilivat viime hetkellä ja tämä mahdollisti visuaalisesti kohteen pommittamisen. Nagasakin pommi aiheutti tuhoa vähemmän kuin Hiroshiman pommi vaikka se oli voimakkaampi, sillä maasto oli mäkisempää. Nagasakissa kuoli heti 40000, haavoittui 20000. Joulukuuhin 1945 mennessä Nagaskin pommi tappoi yhteensä 60000-80000 ja vuoteen 1950 mennessä 100000. Kahden pommin jälkeen Japani antautui.

Afrikka

Al almenin toinen taistelu

1942

Al almenin toinen taistelu alkoi 23 marraskuuta kuin ensimmäine taistelu ei mennyt haluttujen asioiden mukaan niin brittien armeija joita johti kenraali Bernard montogomery,oli miesvahvuudeltaan kaksinkertainen verrattuna kuin saksalaisellansotamarsakalla rommelilla. päivien taistelujen jälkeen rommel ja hänen amreijansa kärsivät ja joutuivat loppujen lopussa vetäytymään tunisiaan, al almenin taistelujen jälkeen rommel pyysi hileriltä lupaa siirtää poihjois-afrikan joukot sisiliaan mutta lupaa ei ikinä tullut. tämän jälkeen alueet siirtyivät liittoutuneille, ensimmäinen osapuoli sodastakin päättyi liittoutuneiden voittoon.