tieteiden kehittyminen

Events

Antiikki

800 bc - 400

Kreikkalaiset eivät enää tyytyneet oraakkelien epäselviin vastauksiin tai myytteihin ympäröivän maailman selittäjänä ja he halusivat löytää selityksä ja ratkaisuja luonnonilmiöille, siitä syntyi filosofia. Kaikki tiedon alat olivat osa yleistä oppineisuutta eli filosofiaa. Kreikkalaiset olivat erityisen kiinnostuneita geometrisistä yhtälöistä, matemaattisista ongelmista ja tähtitieteestä. Antiikin tieteen keskus oli Alexandria, johon koottiin kreikkalaiset ja itämaiset tutkimukset. Sinne saapui ajan lahjakkaimmat tutkijat. Antiikin roomalaiset kehittivät holvaustekniikan ja sementin, mikä mahdollisti entistä suurempien rakennusten tekemisen ja niiden kattojen rakentamisen. Roomalaiset kehittivät myös vesijohto- ja viemärijärjestelmän. Yleisesti antiikin aikana luotiin pohja eri tieteenalojen kehittymiselle ja uskomusten ja ennustusten sijasta luonnoilmiöille pyrittiin löytämään selityksiä tieteen avulla.

Sokrates

470 bc - 377 bc

Yksi kaikkien aikojen merkittävimpiä filosofeja. Häntä pidetään länsimaisen filosofian isänä. Suuntasi tutkimuksensa ihmisten elämäntapoihin ja hylkäsi edeltäjiensä luonnonfilosofiset pohdiskelut

Hippokrates

460 bc - 377 bc

Häntä pidetään lääketieteen isänä, hän oli vakuuttunut siitä, että sairauden syyt selviäisivät oireita tutkimalla ja voitaisiin parantaa oikealla hoidolla. Lääkärien vala perustuu edelleen Hippokrateen valaan, jossa luvataan kunnioittaa elämää ja potilasta.

Aristoteles

384 bc - 322 bc

Oli antiikin kreikkalainen tiedemies, joka perusti monia yksittäisiä tieteenaloja. Hän oli ensimmäinen, joka luokitteli tietämisen aloja erillisiksi oppiaineiksi. Hän loi pohjan biologialle, joka pysyi lähes sellaisenaan 2000 vuotta ja hän loi eläinlajien luokittelu perustelun, jossa käytettiin eläinten luokittelu perusteluna niiden toiminnallisia ominaisuuksia ja ruumiinosia.

Eukleides

Approx. 300 bc

keräsi kreikkalaisen tiedon geometriasta yhteen teokseen, joka oli oppikirjana vielä 1900-luvulla. Kirjassa hän esitteli omia matemaattisia löytöjään ja niiden todistuksia esim. eukleiden algoritmi

Arkhimedes

287 bc - 212 bc

Määritti ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen eli piin ja laski pallon tilavuuden. Arkhimedes havaitsi myös, että nesteeseen upotettu kappale menettää painostaan yhtä paljon kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa

keskiaika

400 - 1400

Keskiajalla tieteen kehitys oli vähäistä, sillä varsinkin euroopassa keskiajalla uskottiin kaiken tiedon löytyvän kirkon opetuksista ja antiikin teoksista. Tiede ei saanut erota kirkon opetuksista. Ihmisten omien havaintojen ei uskottu tarjoavan tietoa. Kirkon opetusten ja tieteen yhdistelmää kutsuttiin skolastiikaksi. Skolastiikka pyrki selittämään mm. aristotelen ilmauksia kristinuskon opetuksilla ja -kirjoituksilla. Keskiajan lopulla kirkko alkoi menettää voimaansa, josta renesanssi ja tieteen kehittyminen alkoi.

Al-Khwarizmi

800 - 840

Al-Khwarizmi oli persialainen matemaatikko ja tähtitieteiliä, joka toi Eurooppaan käsitteet Algoritmistä ja algebrasta.

Zahrawi

936 - 1013

Hän kehittä uransa aikana yli 200 kirurgista instrumenttia ja kehitti tunnettuja kirurgisia menetelmiä

Yliopistot

1100

1100-luvulla perustettiin ensimmäiset yliopistot, jotka olivat sidoksissa katoliseen kirkkoon. Yliopistoissa oli vain neljä tiedekuntaa: Filosofia, teologia, oikeustiede ja lääketiede, eli ei aineita, jotka menisivät ristin kirkonopetusten kanssa

Tuomas Akvinolainen

1225 - 1274

Oli filosofisti, joka edusti skolastiikkaa. Hän pyrki luomaan teologian ja filosofian kokonaisesityksen

Renessanssi

1300

Renesanssi alkoi kirkon vaikutuksen heikentymisestä. Renessanssi oli maailmassa kulttuurillinen muutos, joka vaikutti mm. tieteen ja monen muun kulttuurillisen piirteen kehittymiseen.

uusiaika

Approx. 1400 - Approx. 1700

Renessanssi arvosti uteliaisuutta ja uuden etsintää. Havaintojen tekeminen, erilaiset kokeet, päättelykyky ja looginen ajattelu nousivat tärkeämmiksi kuin vanhoissa kirjoituksissa esitetyt totuudet. Tieteentekijät hylkäsivät raamatun ja teologian auktoriteetin ja Antiikin oppineiden teoreettiset tieteelliset selitykset. Tämä raivasi tietä luonnontieteiden kehitykselle. Tähtitieteellisen tutkimuksen vaikutus uuden ajan alussa oli merkittävä. Tähtitieteiliät kehittelivät tieteellisiä välineitä ja kokosivat niiden avulla tietoa, joka uhmasi kristillisen kirkon esittämää totuutta. Näkemys maakeskisestä maailmankaikkeudesta nautti pitkään yliopistopiirien ja katolisen kirkon kannatusta, koska raamatusta löytyi tätä käsitystä tukevia tekstejä. Nikolaus Kopernikus päätyi matemaattisissa laskelmissaan siihen, että aurinko on maailmankaikkeuden keskus ja maapallo pyöri akselinsa ympäri, minkä vuoksi näytti, että muut taivaankappaleet kiertäisivät sitä. Katolinen kirkko piti tätä maailmankuvaa harhaoppisena. Luonnontieteen uudet havainnot hyväksyttiin vähitellen. Maakeskisen maailmankuvan muuttuminen aurinkokeskeiseksi muutti ihmisten ajattelua merkittävästi. Uudenajan alun järkeä ja yksilöllisyyttä suosinut ajattelu avasi mahdollisuuksia uudentiedon rakentamiselle. Filosofien ajatukset tiedon syntymisestä ja vahvistamisesta loivat pohjan luonnontieteelliselle ajattelulle, jonka perustana oli, että kaikki tieto voidaan kyseenalaistaa ja korvata uudella paremmalla tiedolla ja teorialla. Tämän myötä siirryttiin empiiriseen tuktkimiseen, jossa kokeiden tulokset kirjattiin tarkasti ylös, jotta, muut tiedemiehet voisivat tutustua kokeeseen ja tarvittaessa toistaa sen. Matematiikasta tuli luonnontieteiden yleismaailmallinen kieli. Luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys koski fysiikan ja tähtitieteen lisäksi myös muita tiedonaloja. Esimerkiksi maantieteellinen kuva muuttui löytöretkien seurauksena. ihmiskehon empiirinen tutkimus esimerkiksi ruumiin avausten avulla rikkottiin antiikista asti peräisin olevia lääketieteellisiä väärinkäsityksiä. Luonnontieteen nopea kehitys johti siihen, että maailmaa selitettin mekaniikan lakien mukaisesti.

painokone

1448

Auttoi uusien ajatusten ja löytöjen levityksessä ja mahdollisti ajatusten leviämisen kaikelle kansalle.

Leonardo da Vinci

1452 - 1519

Leonardo da Vinci oli niin kutsuttu l'uomo universale eli yleisnero. Da Vinci syntyi Italiassa. da Vincin tiedot ja taidot eivät rajautuneet vain tieteisiin vaan hän myös oli taiteilija. Hän mm. maalasi kuuluisan taideteoksen Mona Lisan. Da Vinci kehitti monia keksintöjä, jotka olivat aikaansa edellä, joita ei voitu toteuttaa esimerkiksi alkeellinen helikopteri. Da vinci teki tarkan kartoituksen ihmisen ja eläinten anatomiasta.

Nikolaus Kopernikus

1473 - 1543

Nikolaus Kopernikus oli puolalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä. Hän kehitti teorian siitä, että maa kiertää aurinkoa. Kopernikus päätyi laskelmissaan siihen tulokseen, että aurinko oli maailmankaikkeuden keskus. Kopernikus arvioi maanpyörivän akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja tästä syystä näytti siltä, että taivaankappaleet kiersivät maata. Katolinen kirkko piti kopernikuksen maailmankuvaa harhaoppisena.

galileo galilei

1564 - 1642

Galileo Galilei oli italialainen fyysikko ja tähtitietelijä. Galileo todisti kaukoputken avulla keplerin ja kopernikuksen havainnot. Hän myös löysi uusia tähtiä, aurinkon pilkut, jupiterin kuut ja kuun kraaterit. Galileo julkaisi havainnoistaan teoksen ja joutui kirkon sensuuriin mutta välttyi roviolla polttamiselta kieltämällä oppinsa ja vietti loppuelämänsä kotiarestissa.

Johannes Kepler

1571 - 1630

Johannes Kepler oli saksalainen tähtitieteilijä, joka todisti Nikolaus Kopernikuksen teorian oikeaksi ja tarkensi niitä. Kepler totesi myös, että planeettojen kiertoradat ovat ellipsin muotoisia.

Isac Newton

1642 - 1726

Isac Newton oli englantilainen fyysikko, joka kehitti yleisen painovoima- ja liikelain. Hän myös teki merkittäviä löytöjä valo- ja aaltoliikkeen tutkimuksessa.

1700-1800-luku

1700 - 1899

Valistuksen kannustaessa järjen käyttöön, se innoitti tieteen haastamaan uskonnon. 1800-luvulla Charles Darwin kehitti luonnonvalintaan perustuvan evoluutioteorian, joka kilpaili uskonnon opetusten kanssa. Biologian ohella etenkin kemian ja fysiikan tutkimus eteni suurin harppauksin. Kemian tutkijat loivat atomiteorian ja alkuaineiden jaksollisen järjestelmän. Biologiset tutkimukset puolestaan toivat lisää tietoa soluista sekä bakteereista. Tartuntatauteja tutkimalla osoitettiin niiden leviämisen johtuvan mikrobeista. Tämä johti esimerkiksi immunologian voimakkaaseen kehittymiseen. Vuonna 1895 löydettiin röntgen säteet, jotka kykenivät tunkeutumaan paperin, puun, käden ja ohuen metallikalvon läpi. Säteilyn huomattiin jättävän jälkiä valokuvausfilmiin. Keksintö yleistyi nopeasti ja Suomeenkin saatuun ensimmäiset röntgenlaitteet ennen vuosisadan loppua. Luonnontieteiden voittokulku heijastui ihmistä tutkiviin tieteisiin. Yhteiskuntatieteissä yleistyi käsitys ihmisestä luonnon tuotteena. Uskottiin, että yhteiskunnalista kehitystä ohjaavat samanlaiset lainalaisuudet kuin luontoakin. Tämän ajatuksen myötä syntyi uusi yhteiskuntatieteen ala, sosiologia. Myös historiantutkimuksesta tuli tiedettä 1800-luvulla. Tieteellisen tiedon lisääntyminen muutti voimakkaasti eurooppalaisen ihmisen maailmankuvaa. Perinteisesti uskonnolle kuulunut tehtävä maailman selittämisessä siirtyi nyt tieteelle. Tiede antoi uskottavia vastauksia ihmisten kysymyksiin maailman todellisesta luonteesta. Voimakas tiedeoptimismi teki tiedemiehistä ja keksijöistä sankareita. Tieteen arvostus kasvoi entisestään, kun se linkittyi teknologisiin innovaatiohin ja lääketieteen kehitykseen. Tiede syrjäytti uskonnon aseman koulujen keskeisimpänä opillisena sisältönä.

John Dalton

1766 - 1844

Dalton oli englantilainen kemisti ja fyysikko. Hänen tärkein saavutuksensa oli atomioteorian luominen. Hän kertoi kaikkien aineiden koostuvan atomeista ja, että atomeilla on aina tietty massa. Dalton myös julkaisi ensimmäisen tutkimuksen värisokeudesta.

Auguste Comte

1798 - 1857

Auguste Comte oli ranskalainen filosofi, joka oivalsi, että ihminen on luonnontuote ja hänen elmänsä yhteiskunnalisten lakien alaista.

Charles Darwin

1809 - 1882

Darwin oli englantilainen biologisti, joka loi perustan evoluutioteorialle. Darwin teki tutkimuksia eri puolilla maailmaa ja huomasi lintujen muuttuneen ympäristötekijöiden vuoksi. Tämä kuvaa luonnonvalintaa, jossa parhaiten sopeutuvat yksilöt selviytyvät. Darwin sai teoriasta paljon kritiikkiä kirkolta, sillä teoria oli kirkon oppien vastaista

Louis Pasteur

1822 - 1895

Pasteur oli ranskalainen biologi, joka osoitti bakteerien ja rokotusten merkityksen sairauden hoidossa. Hän kehitti ensimmäisen lääkkeen vesikauhuun. Pasteur keksi bakteereja tuhoavan lämpökäsittelyn pastöroinnin.

Dmitri Mendelejev

1834 - 1907

Mendelejev oli venäläinen kemisti. Hän kehitti alkuaineiden jaksollisen järjestelmän perustan. Hän osasi jopa ennustaa joidenkin alkuaineiden ominaisuksia järjestelmänsä avulla.

Wilhelm Röntgen

1845 - 1923

Wilhelm Röntgen oli Preussissa (nykyisessä Saksa) syntynyt fyysikko. Röntgen löysi vuonna 1895 röntgensäteet ja samalla hän huomasi säteilyn jättävän jälkiä valokuvafilmiin.
Wilhelm Röntgen sai röntgensäteen löytämisestä maailman ensimmäisen fysiikan nobel palkinnon vuonna 1901. Röntgenin löytö innoitti useita tiedemiehiä tutkimaan röntgensäteilyä.
Röntgenin mukaan nimettiin alkuaine numero 111 vuonna 2004, alkuaineen nimeksi tuli röntgenium.

Marie Curie

1867 - 1934

Marie Curie oli puolalainen fyysikko, joka tutki radioaktiivisuutta ja radioaktiivisia aineita. Hän Löysi poloniumin ja radiumin miehensä kanssa. He saivat puolikkaan fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1903. Vuonna 1911 Curie sai uuden Nobel-palkinnon tällä kertaa kemiasta.

Albert Einstein

1879 - 1955

Einstein oli saksassa syntynyt teoreettinen fyysikko, joka kehitti suhteellisuus teorian. Einsteinin muita löytöjä ovat valosähköilmiö, todisti ensimmäisenä atomien olemassa olon ja osoitti teoreettisesti kuinka hiukkasten liike johtuu molekyylien lämpöliikkeestä. Hän sai fysiikan nobelin palkinnon valosähköilmiön selittämisestä ja muista ansioista vuonna 1921. Einstein sai myös Copleyn-mitalin ja Max Plack-mitalin

Nykyaika

1900 - 2000

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana tiede ja teknologia valjastettiin kuoleman tuottamiseen taistelukentillä ja keskitysleireillä. Monissa maissa yksinvaltainen johtaja alisti kulttuurin ja tieteen poliitikan käyttöön. Aiemmin tehdyt keksinnöt alkoivat levitä laajaan käyttöön ja vaikuttaa monien ihmisten elämään. Esimerkiksi sähkö oli tunnettu ilmiönä pitkään mutta sähköverkon leviäminen ja sähköntuotannon valtava kasvu tapahtuivat kuitenkin vasta 1900-luvun kuluessa. Tuotantotekniikan kehitys toi esimerkiksi autot yleiseen käyttöön. Sota-ajat vauhdittivat tieteellisten keksintöjen soveltamista käytäntöön. Toinen maailmansota toi käyttöön tutkat ja rakettiteknologian. Uusi tieteellinen tutkimus muutti käsityksiä ympäröivästä maailmasta. 1900-luvun alussa Albert Einstein kehitti suhteellisuusteorian ja Max Planck Kvanttiteorian. Suhteellisuusteoria avasi uusia näkökulmia fysiikan ja tähtitieteen tutkimukseen ja toimi perustana ydinenergian tutkimukselle. Tieteen tarjoamat mahdollisuudet aiheuttivat eettisiä ongelmia kuten ydinaseet, jotka voisivat tuhota suuren osan ihmiskuntaa.

1900-luvulla monet armeijan tarpeisiin kehitetyt lääketieteelliset tarpeet siirtyi hyödyttämään muitakin. Antibiootit mullistivat ihmisten suhteen sairauteen ja sairastamiseen. Antibiootit vähensi tulehdusriskiä ja teki leikkauksista turvallisempia. Rokotusohjelmat antibioottien ohella auttois myös tuberkuloosin tuhojen vähentämisessä. Toinen merkittävä lääketieteellinen keksintö oli hormonaalinen ehkäisy.

Werner Heisenberg

1901 - 1976

Heisenbeerg oli saksalainen fyysikko ja nobelisti, joka oli yksi tärkeimpiä kvanttimekaniikan kehittäjiä. Heisenberg kehitti kvanttimekaaniikan epätarkkuusperiaatteen, joka oli yksi merkittävämmistä tapahtumista 1900- luvun fysiikan mullistuksessa. Hän voitti kvanttimekaaniikan kehittämisestä nobel palkinnon vuonna 1932.

Stephen Hawking

1942

Stephen Hawking on brittiläinen fyysikko, joka teki tutkimustyötä mustiinaukkoihin ja singulariteetteihin liittyen. Hawking sairastaa ALS-tautia, johon hän sairastui jo 21-vuotiaana. Hawking tunnetaan myös tieteen popularisoijana.