Merve Balibey

• Lotta Svärd -järjestö koulutti naisia vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Ja tästä oli suur hyöty, sillä vähäväkisen Suomen piti valjastaa mahdolisimman moni sotaponnisteluihin.

• Kotirintamalla lotat tekivät monenlaisia töitä.

• He hoitivat puhelinkeskuksia ja työskentelivät virastojen paperitöissä. Lotat leipoivat leipää rintamalle.

• Lotat valvoivat ilmatilaa ja varoittivat lähetyvistä pommituksista. Lottia työskenteli myös lähellä rintamaa he muonittivat sotilaita ja hoitivat haavoittuneita. Ja he pesivät myös ruumit ja asettelivat ne arkkuihin vainajien kotikylkiin lähetettäväksi.

• Neuvostoliitto oli kiinostunut suomesta turvallisuutensa takia, koska maiden välissä raja kulki vain noin 30 kilometriä päässä Leningradista (Pietari).

• Neuvostoliitto oli ehdottanut vuosina 1938-39 Suomella aika useasti puolustussopimusta, mutta jääräpäinen Suomi vetosi puolueettomuuteensa ja torjui siten kaikki sopimukset. Ja neuvotteljen kariutumiseen vaikutti osaltaan se, että Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat koko 1920-30-lukujen ajan olleet vihamielisiä ja myös epäluuloiset. NVL vaatimukset oli jyrkätty syksyllä 1939.

• Saksa ja Neuvostoliitto solmivat elokuussa hyökkäämättömyyssopimuksen, johon kuului salainen lisäpöytökirja. näin kaksi Euroopan diktatuuri jakoivat Itä-Euroopan keskenään.

• NVL painosti pelokkaita pikkuvaltioita ja sai painostuksen seurauksena luvan perustaa sotilastukikohtia niiden alueille.

• Neuvostoliitto halusi alueita Karjalankannakselta, muutaman Suomenlahden saaren sekä oikeuden vuokrata Hangon sotilastukikohdaksi. Vastineeksi se tarjosi Suomelle alueita Itä-Karjalasta.

• https://www.google.fi/search?q=1930&espv=2&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiAnJe26ujSAhWHDMAKHWxFAy4Q_AUIBigB&biw=1536&bih=758#tbm=isch&q=1930+suomi&*&imgrc=eUD_ucGaJDNiUM:

• https://www.youtube.com/watch?v=0QGsQD_3Bnc

• Talvisota syttyi, kun NVL pommitti suomalaisia aupunkeja ja puna-armeija hyökkäsi myöhemmin itärajan suomalaisjoukkojen kimppuun.

• NVL oli yrittänyt saada muita maia uskomaa siihen, että Suomen kansa halusi liittyä vapaaehtoisesti osaksi NVL. Tämän takia se oli perustanut heti sodan alussa Suomelta valloittamalleen alueelle Terijoen hallituksen, jota johti Suomesta Neuvostoliittoon sisällissodan jälkeen paennut kommunisti nimeltään Otto Wille Kuusinen.

• Terijoen hallitus teki sopimuksen NVL, ja ne yrittivät uskotella maailmalle sitä, että terijoen hallitus edutsi Suomen kansan mielipidettä ja tämä propaganda temppu ei onnistunut.

• Sota ei sujunut niin kuin Stalin oli kuvitellut. Neuvostoliitto oli yrittänyt viipaloida Suomen osiin etenemällä teitä pitkin syvälle Suomen alueelle, mutta tämä ei onnistunut, koska suomalaiset käyttivät taisteluissa mottitaktiikkaa. Tällä tarkoitettiin sitä, että suomalaiset ensin pysäyttivät teitä pitkin ja etenivät puna-armeijan joukot pilkkoivat ne pieniin osiin eli motteihin. Sen jälkeen niitä piiritettiin.

• Jumissa olleet ja motteihin jaetut neuvostojoukot eivät voineet paeta myöskään metsään, koska siellä odotti paksu umpihanki ja suomalainen sotilas.

• Tuhannet motietut neuvostosotilaat kuolivat piirityksen aikana luoteihin, pakkaseen tai nälkään.

• Marraskuun lopussa neuvostoliiton sotilaat alkoivat ampuu tykeillä omalla alueellaan sijainnuutta Mainilaan kylää. Ja he olivat syyttäneet suomalaisia ja saivat näin verukkeen irtisanoa maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen.

• Talvisota syttyi 30.11.1939 eli ,kun Neuvostoliitto pommitti suomalaisia kaupunkeja ja puna-armeija hyökkäsi itärajan suomalaisjoukkojen kimppuun.

• Puna-armeijan sotilaille annettiin ohjeet terbehtiä kohteliaasti ruotsalaisia rajavartijoita, kun he saapuisivat Ruotsin rajalle.

-

• Sota-aikana siivilien elämä oli raskasta. Huoli miesten kohtalosta rintamalla painoi meitä.

• Ruoasta oli jatkuva pula, koska viljelysmaa oli alueluovutusten vuoksi vähentynyt eikä ulkomailta saatu tuotua riittävästi elintarvikkeita.

• Pula ruosta johti sen säännöstelyyn. Ensin sokeri, kahvi, bensiini ja sitten maitotuotteet ja liha joutuivat kortille, eli niitä sai hankia ostoskorttia vastaan ain tietyn verran.

• Säännöstely synnytti mustan pörssin eli salakaupan. Säännöstely jatkui 1950-luvun alkuun asti.

• Suomalaiset olivat talvisodan jälkeen katkeria Neuvotoliitolle.

• Suomalaiset pelkäsivät, että Stalin määräisi joukkonsa uuteen hyökkäykseen sopivan tilaisuuden tullen.

• Kesän aikana Suomen ja Saksan suuhteet tiivistyivät. Saksa tarvitsi Suomesta Nikkeliä. Vastineeksi se myi Suomelle viljaa ja aseita. Yhteistyö syveni elokuussa, koska Suomi antoi saksalaisjoukoille kauttakulkuluvan eli luvan kulkea Suomen alueen kautta Saksan miehittämään Norjaan.

• Saksa koettiin turvaksi Neuvostoliittoa vastaan, kun Saksa alkoi talven aikana suunitella hyökkäystä Neuvostoliittoon, se halusi Suomen mukaan.

• Länsivallat tarjosivat apuaan Suomelle, mutta Suomi ei lähettänyt virallista avunpyyntöä.

• Helmikuussa Stalin päätti pakottaa voimalla Auomen rauhaan. Ja myös Neuvosoliitto aloitti helmikuussa suurhyökkäyksen Karjalankannaksella.

• Lopullinen romahdus häämötti kenties vain muutaman päivän päässä, joten Suomi taipui maaliskuussa rauhaan.

• Suomi joutui 13.3.1940 solmitussa Moskovan rauhassa luovuttamaan Neuvostoliitolle suuremmat alueet kuin Neuvostoliitto oli vaatinut Suomelta ennen sotaa.

Aluemenetysten lisäksi Suomen piti vuokrata Neuvostoliitolle Hanko sotilaskohdaksi.

-

• Saksa hyökkäsi laajalla rintamalla Neuvostoliittoon. Suomi oli sallinut Saksan käyttää aluettaan lentokoneiden tukikohtana, ja maassa oli saksalaisia joukkoja. Niinpä Neuvostoliiton pommikoneet hyökkäsivät Suomeen.

• Jatko sota syntyi 25.6.

• Suomi oli korostanut sitä, että se ei ollut sodassa Saksan liittolainen, vaan kävi omaa erillistä sotaansa Neuvostoliittoa vastaan.

• Viime vuosina on kuitenkin tutkijoiden keskuudessa yleistynyt näkemys, jonka mukaan Suomi tosiasiassa oli Saksan liittolainen eikä erillissota-tulkinta anna rehellistä kuvaa maiden välisestä suhteesta.

• Hyökkäysvaiheen aikana Suomi valloitti takaisin talvsodassa menettämänsä alueet ja laajensi alueitaan Neuvostoliiton puolelle.

• Vuodet 1942-1943 olivat Suomen rintamalla rauhallista aikaa. Tämän asemasodan aikana rintamalinja ei juuri muuttunut.

• Sodan aikana suomalaiset rakensivat maanlaisia suojarakennelmia eli korsuja. Ja se oli vaatinut sopeutumiskykyä, sillä miehet elivät rintamalla tiiviisti yhdessä.

• Ankeaa elämää ja jatkuvaa kuolemanpelkoa torjuttiin huumorilla.

• Sodan rasituksia yritettiin lieventää myös päihteillä Esim. Alkoholia juotiin lomilla, ja rintamallakin rehotti salakauppa.

• Aikuisilla oli sota-aikana kädet täynnä töitä ja huolia, joten lasten ja nuorten piti pärjätä omin avuin

• Sota-aika saattoi joillekin merkitä koko noruuden jäämistä väliin.

• Ankarat olosuhteet johtivat siihen, että 70 000-80 000 lasta lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin.

• Noin viisi prosenttia lapsista menetti isänsä sodassa, ja monen lapsen isä vammautui pysyvästi.

• Yli 15-vuotiailla oli työ-velvollisuus, joten koulujen loma-ajat huhkittiin maa- ja metsätöissä.

• Monet lukioikäiset osallistuiat vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

• Jatkosodan loppuvaiheessa rintamalla oli myös 17-vuotiaita poikia.

• Suomen oli sotien jälkeen muuettava asenteensa myönteiseksi supervallaksi kohonnutta Neuvostoliittoa kohtaan.

• Vuonna 1946 presideniksi valittiin Juho Kusti Paasikivi. Hän ryhtyi ajamaan uutta Neuvostoliitolle myötmielistä politiikkaa, jota alettiin kutsua Paasikiven-linjaksi.

• Suhteiden paraneminen mahdollisti sen, että lopullinn Pariisin rauha voitii allekirjoittaa vuonna 1947. Tämän jälkeen valvontakomissio poistui Helsingistä ja suomalaiset uskalsivat hengittää hieman vapaammin.

• Maiden välejä lähensi entisestään vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus (ystävyys, yhteistoiminta- ja avunanto). Sopimuksessa Suomi lupasi puolustaa aluettaan, mikäli sen kautta hyökkättäisiin Neuvostoliittoon.

• Alkoi Karjalankannaksella Neuvostoliiton suurhyökkäys.

• Suomen pääpuolustusasema murtui nopeasti, ja perääntyvät joukot valtasi ajoittain suoranainen paniikki.

• Ratkaisutaistelut käytiin kesä-heinäkuun vaihteessa Viipurin pohjoispuolella Tali-Ihantalan aastossa.

• Hyökkäykseen ryhmittyneet puna-armeijan joukot tuhotiin kerta toisensa jälkeen ja hyökkäyksen torjumista helpotti saksan aseapu, koska Saksa oli luovuttanut Suomelle rynnäkkötykkejä ja muita aseita Neuvostoliiton panssarivaunujen torjumisen.

• Saksa oli jatkuvasti huolissaan siitä, että Suomi tekisi omin päin erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa. Se uhkasi katkaista ase- ja ruokaavun, jos näin olisi tapahtunut.

• Suomi ja Neuvostoliito solmivat syyskuussa välirauhan ja lopettivat keskinäiset sotatoimeet.

• Suomi ja Neuvostoliitto solmiva syyskuussa välirauhan.

• Liittoutuneiden valvontakomissio tuli Helsinkiin valvomaan rauhansopimuksen ehtojen noudattamista.

• Vuonna 1930 kielletty kommunistinen puolue piti päästää jälleen mukaan politiikkaan tämä oli aiheuttanut pelkoa vallankaappauksesta.

• Vuosia 1944-48 kutsutaan Suomen historiassa vaaran vuoksi, koska suomalaiset pelkäsivät sekä Neuvostoliiton miehtystä, että kommunistien vallankauppasyritystä.

• Joukko johtavia poliitikkoja piti Neuvostoliiton painostuksen vuoksi tuomita vankilaan.

• Talvisodan jälkeiset rajat tulivat voimaan, mutta niiden lisäksi Suomi-neito menetti toisen käsivartensa, kun Petsamo luovutettiin Neuvostoliitolle.

• Porkkala vuokrattiin Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi.

• Suomen piti karkottaa saksalaistet alueltaan. Näin jatkosodan liittolaisista tuli vihollisia.

• Ankarimpana rauhanehtona pidettiin valtavia sotakorvauksia, jotka Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle. Saksalaiset olivat hävittäneet Neuvostoliittoa, joten se tarvitsi kipeästi erilaisia teollisuuden tuotteita.

• Natsi-Saksa vastaan taisteli littoutuneiden puoluella kaksi suurvalt, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat.

• Sodan aikana niitä oli yhdistänyt yhteinen vihollinen, kun sota kääntyi voitolliseksi, maiden välille syntyi erimielisyyksiä. Myöhemmin Yhdysvallat halusi vahvistaa demokratiaa Euroopassa ja Neuvostoliitto vastaavaksi kommunismia.

• Rauhan tultua Neuvostoliitto joukot eivät vetäytyneet pois miehittämistään Itä-Euroopan maista. Neuvostoliitto tuki näiden maiden kommunistisia puolueita, ja kommunistit ottivat vallan puna-armeijan tuella.

• Uusia kommunistisia vaktioita kutsuttiin kansandemokratiakoiksi.

• Yhdysvallat ja Iso-Britannia eivät hyväksyneet Neuvostoliiton toimintaa Itä-Eurooppa, sillä ne pelkäsivät sen vaikutusvallan kasvua.

• Eurooppa jakautui kahtia demokraattiseen länteen ja kommunistiseen itään.

• Idässä pelättiin lännen hyökkäystä ja vastaavasti lännessä Neuvostoliiton hyökkäystä ja vastaavasti lännessä Neuvostoliiton hyökkäystä.

• Niiden välistä vastakkainasettelua ja kilpailua poliittissta vallasta ja maailmanherruudesta kutsutaan kylmäksi sodaksi. Tätä sotaa käytiin vuosina 1947-1991.

• Kylmän sodan aikana suurvaltojen johtamat blokit eivät joutuneet suoraan sotaan keskenään, mutta voimia miteltiin kaikilla muilla keinoilla.

• Asevarustelussa Neuvostoliiton tavoitteena oli saada niin suuret maavoimat, että se pystyisi lyömän lännen joukkoja Euroopassa, ennen kuin apuvoimat saapuisivat Yhdysvalloista.

• Molemmat maat seurasivat tarkkaan toistensa aseistuksen kehitystä, lukumäärää ja myös antoivat imasra armeijastaan voimakkaamman kuvan kuin se todellisuudessa oli.

• Kun molemmilla osapuolilla oli ydinaseita, ne olivat ryhtyneet kilpailemaan sitä, että kumpi kehittäisi aseistaan tuhovoimasempaa.

• Yhdysvaltojen presidentti Harry S. Truman lupasi vuonna 1947 tukea iille hallituksille, joita kommunsmia uhkaa.

• Oppia toteutettiin Yhdysvaltojen ulkoministerin Marshallin mukaan nimetyllä Marshall-avulla.

• Siinä Yhdysvallat antoi rahaa Euroopan valtioille, jotta ne saisivat taloutensa kuntoon,

• Molemmat osapuolet rakensivat omat talousliittonsa Eurooppaan.

• Kylmän sodan osapuolet perustivat myös omat sotilasliittonsa. Länteen perustettiin vuonna 1949 Pohjois-Atlantin puolustusliitto eli Nato, jonka tavoitteena oli olla sotilaallinen vastapaino Neuvostoliitolle.

• Neuvostoliiton vastaus Naton peurstamiselle oli vuonna 1955 perustettu Vrasovan liitto se oli Neuvostoliiton johtama sotilasliitto, johon kuuluivat lähes kaikki Itä-Euroopan valtiot.