Toinen maailmansota

Events

Aasia

Pearl Harbor

7 December 1941

Japani teki 7. joulukuuta 1941 hyökkäyksen Pearl Harboriin ja vaurioitti vakavasti Yhdysvaltojen Tyynenmeren-laivastoa. Iskun seurauksena Yhdysvallat päätti osallistua toiseen maailmansotaan. Syynä Japanin hyökkäykseen oli Yhdysvaltain asettama kauppasaarto Japanille: Japanin tarvitsi vallata Kaakkois-Aasian öljykentät turvatakseen öljynsaannin ja Japanin isku ei kuitenkaan ollut täydellinen menestys. Yhdysvaltain Havaijille sijoitetut lentotukialukset olivat tuolloin merellä. Näiden pelastuminen paransi merkittävästi Yhdysvaltain toimintakykyä sodan aikana.Yhdysvaltain Tyynenmeren-laivasto piti saada pois tieltä tätä estämästä.

Tyynenmeren sota

7 December 1941 - 9 September 1945

Tyynenmeren sodan katsotaan alkaneen 7-8. joulukuuta 1941, jolloin japanilaiset nousivat maihin Thaimaahan ja Brittiläiseen Malaijaan Malakan niemimaalla ja hyökkäsivät Yhdysvaltain laivaston Tyynenmeren laivaston tukikohtaan Pearl Harboriin. Sen voidaan katsoa alkaneeksi jo Japanin hyökättyä 19. syyskuuta 1931 Mantšuriaan tai viimeistään sen hyökättyä Kiinaan 7. heinäkuuta 1937 ja aloitettua toisen Kiinan–Japanin sodan.

Aasia antautuu

1945

Hiroshima ja Nagasaki ovat ainoat kohteet ihmiskunnan historiassa, joita vastaan ydinpommia on käytetty sodassa. Iskujen katsotaan olleen merkittävä tekijä toisen maailmansodan päättymisessä. Ensimmäinen pommi tiputettiin Hiroshimaan 6. Elokuuta 1945. Nagasakiin tiputettiin pommi 9. elokuuta vuonna 1945. Pommituksien jälkeen Aasia antautui. Sota päättyi

Eurooppa

Valtaan noussut Hitler

4 February 1933

Valtaan noussut Hitler halusi laajentaa Saksan alueita ja lisätä vaikutusvaltaa Euroopassa. Kansallismielinen Hitler halusi liittää kaikki nämä saksalaiset kansat omaan valtioonsa. Eräs Hitlerin unelmista toteutui vuonna 1938, kun hänen synnyinmaansa Itävalta liitettiin Saksaan.

Itävalta liitettiin Saksaan

1 February 1936

Pienentynyttä, saksalaista Itävaltaa ei pidetty elinkelpoisena ja monet olisivat halunneet liittää maan Saksaan, mutta sodan voittajat eivät tätä sallineet.

Sisäisten ristiriitojen vuoksi kansleri Engelbert Dollfuss lopetti maaliskuussa 1933 demokratian ja alkoi hallita diktaattorina Italian fasistien ja suojeluskuntien tuella. Saksassa natsien valtaannousu johti painostukseen liittää Itävalta natsi-Saksaan. Saksan joukot marssivat maahan lopulta 1938 ja maa liitettiin Suur-Saksaan. Nimi Itävalta poistettiin käytöstä, ja maasta muodostettiin aluksi Ostmark-niminen osamaa, mutta myöhemmin se jaettiin useisiin hallintoaleisiin. Maan juutalaiset ja kymmenet tuhannet muut siirrettiin keskitysleireille.

Saksa miehittää Reininmaa

4 March 1936

Reininmaan jälleenmiehitys oli Natsi-Saksan vuonna 1936 suorittama toimenpide, jolla Reininmaan demilitarisointi kansainvälisten sopimusten vastaisesti lakkautettiin ja sotilasjoukot palautettiin alueelle.

Ympärysvallat miehittivät Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918 Reininmaan ja Ruhrin teollisuusalue. Reininmaa oli siten alkuvaiheessa länsiliittoutuneiden eli Ranskan, Ison-Britannian, Yhdysvaltojen ja Belgian miehittämä, ja sen tehtävä oli toimia puskurivyöhykkeenä Saksan mahdollisten uusien hyökkäysten varalta.

Vuonna 1919 Versailles’n rauhansopimuksen mukaisesti Reininmaa jäi voittajavaltojen miehittämäksi. Miehityksen alkuperäinen tarkoitus oli ehkäistä Saksan sotilaallista uhkaa. Tämän jälkeen liittoutuneet solmivat saksalaisten kanssa Locarnon sopimuksen, jonka mukaan liittoutuneiden oli vedettävä joukkonsa vuoteen 1930 mennessä, jolloin alueesta tulisi demilitarisoitu. Vuonna 1920 pienehkö alue Reininmaan länsiosasta liitettiin Belgiaan.

Hitler uhkaa Tsekkoslovakiata

10 February 1938

Hitler uhkasi hyökätä Tsekkoslovakiaan, jos hänen vaatimuksiin ei suostuttaisi. Iso-Brittania, Ranska, Italia ja Saksa kokoontuivat Muncheniin sopimaan asiasta. Neuvottelijat uskoivat Hitlerin lupauksiin ja suostuivat vaatimuksiin. Munchenin sopimuksessa sudeettialueet liitettiin Saksaan ja Tsekkoslovakian johtajat pakotettiin hyväksymään sopimus.

Hitler pettää lupauksensa

10 March 1939

Hitler vaati että Tsekkosslovakia liitettäisiin kokonaan Saksaan. Hän ei uskonut, että länsivallat uskaltaisivat tälläkään kertaa estää häntä. Tsekkoslovakian presidentti Emil Hacha kutsuttiin maaliskuussa 1939 Saksan päämajaan. Hitler piti keskellä yöllä käydyssä keskustelussa Hachalle raivoisan puheen. Hän ilmoitti, että Saksan joukot aloittavat joka tapauksessa marssin Tsekkoslovakian rajan yli aamulla klo. 6 ja Saksan pommikoneet ryhtyvät pommittamaan pääkaupunkia Prahaa.

Luovutus

11 March 1939

Hachan hermot pettivät ja hän pyörtyi. Hitlerin lääkärit herättivät hänet ruiskeella ja painostus jatkui. Loppujenlopuksi Hacha suostui vaatimukseen ja allekirjoitti sopimuksen, jossa Tsekkoslovakia luovutettiin Saksalle.

Saksa ja neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen

23 August 1939

Molotov–Ribbentrop-sopimus oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23. elokuuta 1939. Sopimus sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista, jotka allekirjoittivat sopimuksen.

Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Suomi, Baltian maat, Puola ja Romania olivat jaon kohteina. Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan.

Saksan salamasota alkaa

1 September 1939

Saksa hyökkäsi Puolaan salamasotataktiikalla. Ilmavoimat ja tykistö tuhosivat vastustajan lentokentät, rautatiet ja terveysasemat. Hyökkäys oli niin nopea, että Saksalle sodan julistaneet Iso-Britania ja Ranska eivät ehtineet auttaa Puolaa, ennen kuin se oli jo miehitetty. Vajaassa kuukaudessa Puola oli nujerrettu ja Saksa oli sodadda Iso-Britaniaa ja Ranskaa eli liittoutuneita vastaan.

Puolan sota

1 September 1939 - 17 September 1939

Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan, Gdańskin. Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat 3. syyskuuta Saksalle sodan Puolalle antamiensa turvatakuiden mukaisesti, mikä katsotaan toisen maailmansodan alkamishetkeksi. Brittiläisen kansainyhteisön jäsenmaat Australia, Kanada, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka julistivat hieman myöhemmin sodan Saksalle. Ranska teki ponnettoman hyökkäyksen Saarin alueelle ja Saksa asetettiin kauppasaartoon, mutta muuten tuki Puolalle oli vain poliittista sympatiaa.

Saksan hyökkäys Puolaan

1 September 1939 - 6 September 1939

Puolan offensiivi, Puolan taistelu, taistelu Puolasta, Puolan valtaus, Saksan–Puolan sota 1939 tai Puolan sotaretki oli toisen maailmansodan aloittanut Saksan hyökkäys Puolaan 1. syyskuuta 1939. Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska julistivat sen jälkeen Saksalle sodan Puolalle antamiensa turvatakuiden mukaan.

Puolan offensiivi tuli poliittisesti mahdolliseksi sen jälkeen, kun Saksa ja Neuvostoliitto olivat solmineet keskenään Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939. Sopimus takasi Saksalle Neuvostoliiton puolueettomuuden siinä tapauksessa, että Saksa hyökkäisi Puolaan. Neuvostoliitto puolestaan hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta 1939 ja miehitti sen itäosat oman ilmoituksensa mukaan slaaveja suojellakseen.

Länsirintama

October 1939 - April 1945

Länsirintama toisessa maailmansodassa viittaa liittoutuneiden ja akselivaltojen välisiin sotatoimiin Länsi-Euroopassa. Maantieteellisesti sota-alue sisälsi Ranskan, Belgian, Alankomaat, Tanskan, Luxemburgin ja Saksan länsiosat.

Rintaman sotatoimet jakautuvat kahteen vaiheeseen joiden väliin jää rauhallisempi jakso. Ensimmäisessä vaiheessa Saksa valloittaa läntisen Euroopan lukuun ottamatta Iberian niemimaata, Ruotsia ja Britteinsaaria, josta käytyyn kiivaaseen ilmasotaan vaihe päättyy lokakuun lopulla 1940. Toinen vaihe alkaa Normandian maihinnoususta kesäkuussa 1944 ja päättyy Saksan antautumiseen toukokuussa 1945.

Baltiamaiden miehitys

14 June 1940 - 22 June 1941

Baltian maiden miehitys oli Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukainen kolmen Baltian maan – Viron, Latvian ja Liettuan – miehitys toisen maailmansodan aikana ja niiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi. Valloitus tapahtui 14. kesäkuuta 1940, yhdeksän kuukautta kestäneen niin sanotun tukikohtavaiheen jälkeen. Noin vuoden mittaisen miehitysjakson jälkeen Saksa valloitti maat 22. kesäkuuta 1941 osana laajamittaista operaatio Barbarossaa. Maat palasivat osaksi Neuvostoliittoa toukokuussa 1945. Maat itsenäistyivät uudelleen vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen tuloksena.

Taistelu Britanniasta

10 July 1940 - 31 October 1940

Ison-Britannian ilmasota käytiin toisessa maailmansodassa Britannian Kuninkaallisten ilmavoimien (Royal Air Force eli RAF) ja natsi-Saksan Luftwaffen välillä. Taistelu käytiin 10. heinäkuuta – 31. lokakuuta 1940. Taistelun nimi tulee puheesta, jonka pääministeri Winston Churchill piti parlamentin alahuoneessa 18. kesäkuuta 1940: Taistelu Ranskasta on ohitse, mutta taistelu Britanniasta on vasta alkamassa.

Maailman ensimmäisessä lähes yksinomaan ilmavoimien käyttöön perustuneessa kamppailussa Luftwaffe yritti saavuttaa ilmaherruuden Englannin kanaalin ja Etelä-Englannin yläpuolella.

Italian hyökkäys Egyptiin

9 September 1940 - 16 September 1940

Italian hyökkäys Egyptiin oli Italian hyökkäys Egyptissä olevia brittiläisiä sekä Kansainliiton ja Vapaan Ranskan joukkoja vastaan läntisen aavikon taisteluiden alussa toisessa maailmansodassa. Alun perin hyökkäyksen tavoitteena oli Suezin kanavan alueen haltuunotto, minkä saavuttamiseksi Libyassa olevian joukkojen tuli edetä Egyptin pohjoisosien halki kanaalille. Lukuisten viivästysten jälkeen tavoitetta lievennettiin ja lopulta tavoitteena oli vain eteneminen Egyptiin ja tuhota kaikki etenemistä häiritsevät tekijät.

Balkan toisessa maailmasodassa

28 October 1940 - 1 June 1941

Balkanilla taisteltiin toisessa maailmansodassa vuodesta 1940 huhtikuuhun 1944. Vuonna 1940 akselivallat eli Saksa ja Italia sekä Unkari, Romania ja Bulgaria hyökkäsivät Jugoslaviaan ja Kreikkaan. Alueen miehittäminen sitoi paljon saksalaisia joukkoja, mitä on pidetty osasyynä Saksan tappioon. Marraskuussa 1944 Neuvostoliiton puna-armeija pakotti akselivaltojen joukot perääntymään alueelta.

Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla Neuvostoliittoon

19 February 1941

Talvisota päättyi Moskovan rauhaan 13. maaliskuuta 1940. Kesän aikana Saksa liitti Suomen mukaan suunnittelemaansa suurhyökkäykseen Neuvostoliittoon. Saksan aloitteesta maiden välille syntyi sotilaallisen yhteistyön linja, joka alkoi 1940 loppukesästä neuvotteluilla ja tietojenvaihdolla. Vähitellen yhteistyö tiivistyi konkreettisiin valmisteluihin Neuvostoliittoon suuntautuvaa hyökkäystä varten. Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne, taloudelliset ja maanpuolustukselliset tarpeet, sekä toiveet revanssista Neuvostoliiton suhteen Saksan aseiden avulla saivat Suomen tukeutumaan Saksaan ja sopimaan aseveljeydestä. Maat tiivistivät taloudellista ja sotilaallista yhteistyötään, ja Suomi salli Saksan joukkoja maaperälleen. Saksa hyökkäsi 22. kesäkuuta 1941 Neuvostoliittoon käyttäen myös Suomen aluetta, ja 25. kesäkuuta alkoi jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

Jugoslavian valtaus

6 April 1941 - 18 April 1941

Jugoslavian valtaus oli Saksan, Italian ja Unkarin joukkojen toisessa maailmansodassa suorittama operaatio, jossa Jugoslavian valtio vallattiin ja miehitettiin.

Saksan johtaja Adolf Hitler oli jo aiemmin päättänyt auttaa Italiaa Kreikan valtaamisessa, mikä edellytti Jugoslavian yhteistyötä.

Kreikan taistelu (operaatio Marita)

6 April 1941 - 30 April 1941

Kreikan taistelu (tunnetaan myös nimellä operaatio Marita) oli toisessa maailmansodassa Saksan ja Kreikan välinen taistelu, jossa Saksa valtasi Kreikan.

Italia oli aiemmin hyökännyt Kreikkaan 26. lokakuuta 1940 valloitettuaan sitä ennen Albanian, mutta oli joutunut perääntymään koettuaan tappion. Kreikkalaisten vastahyökkäys ajoi italialaiset takaisin Albaniaan. Kreikkalaiset etenivät Albaniaan miehittäen noin kolmanneksen maan pinta-alasta. Italia joutui tämän seurauksena pyytämään Saksalta apua. Saksan hyökkäys alkoi 6. huhtikuuta 1941, ja sen takia kreikkalaiset perääntyivät Albaniasta 12. huhtikuuta Saksan nopean etenemisen vuoksi. Sota päättyi Saksan, Italian ja Bulgarian voittoon 23. huhtikuuta Ateenan miehityksen ja Kreetan valtauksen jälkeen.

Itä rintama

22 June 1941 - 9 May 1945

Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa. Itärintamalla vastakkain olivat Saksa liittolaisineen ja Neuvostoliitto kesäkuun 1941 ja toukokuun 1945 välisenä aikana. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon nimettiin 29. kesäkuuta 1941 Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean julistuksella suureksi isänmaalliseksi sodaksi
Saksan alkuperäisen hyökkäyssuunnitelman, operaatio Barbarossan, tavoitteena oli luoda edellytykset idän yleissuunnitelman toteuttamiselle työntämällä Neuvostoliiton puna-armeija niin sanotulle A–A-linjalle eli Arkangelista aina etelään Astrahaniin jatkuvalle linjalle. Kesän ja syksyn 1941 nopea eteneminen pysähtyi kuitenkin Moskovan ja Leningradin edustalle, ja talvella 1941–1942 Neuvostoliiton vastahyökkäykset pakottivat Wehrmachtin siilipuolustukseen.

Operaatio Barbarossa

22 June 1941 - 1942

Operaatio Barbarossa oli koodinimi Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon vuonna 1941. Sen taustalta löytyy Adolf Hitlerin ja kansallissosialistien ajama oppi elintilasta idästä. Hitler esitteli elintilaopin kirjassaan Taisteluni, jonka hän saneli vuoden 1923 vallankaappausyrityksen takia saamansa vankeustuomion aikana. Elintilaopin mukaan Saksan tulisi laajentua itään eli Neuvostoliiton suuntaan, sillä idässä nähtiin olevan runsaasti tilaa Saksan kasvavalle väestölle sekä Saksan tarvitsemia raaka-aineita, kuten öljyä. Saksa ja Neuvostoliitto solmivat 23. elokuuta 1939 Molotov–Ribbentrop-sopimukseen, jonka avulla suurvallat saattoivat laajentaa alueitaan ilman toistensa välitöntä uhkaa. Sekä Hitler että Josif Stalin ennakoivat, että Saksa ja Neuvostoliitto tulisivat ajautumaan keskinäiseen sotaan ennemmin tai myöhemmin

Normandian maihinnousu

6 July 1944 - 22 August 1944

Normandian maihinnousu oli läntisten liittoutuneiden armeijoiden Pohjois-Ranskaan tekemä suuri maihinnousu toisessa maailmansodassa vuonna 1944. Sitä kutsuttiin nimellä Operation Overlord. Natsi-Saksa oli miehittänyt tuolloin Ranskan ja menetti alueitaan itärintamalla. Liittoutuneet pyrkivät avaamaan uuden rintaman Saksaa vastaan. Saksalaiset olivat rakentaneet pitkää "Atlantin valliksi" kutsututtua puolustusketjua jo vuodesta 1940. Saksassa tiedettiin, että maihinnousu tulisi, muttei sen tarkkaa aikaa ja paikkaa. Iso-Britannian sotilas- ja tiedusteluviranomaiset harhauttivat saksalaiset uskomaan, että maihinnousu tapahtuisi Calaisin lähellä. Liittoutuneet pommittivat Pohjois-Ranskaa kuukausia ennen maihinnousua ja pudottivat laskuvarjojoukkoja joihinkin kohtiin jo yöllä. Liittoutuneet voittivat.

Saksan loppu

16 April 1945 - 9 May 1945

Neuvostoliitto tunkeutui Berliiniin. Heitä vastassa oli Hitler-Jugend lapsisotilaita. Hitler teki samaina aikoina itsemurhan bunkkerissa ja samalla myös vaimonsa ja koiransa. Sota päättyi Euroopassa Liittoutuneiden voittoon.

Afrikka

Pohjois-Afrikan rintama

10 June 1940 - 16 May 1943

Pohjois-Afrikan rintama viittaa liittoutuneiden ja akselivaltojen välisiin sotatoimiin Pohjois-Afrikassa. Sotatoimet alueella alkoivat 11. kesäkuuta 1940 ja päättyivät 16. toukokuuta 1943. Pohjois-Afrikan rintaman vaiheet voidaan jakaa kolmeen osaan Libyan ja Egyptin aavikoilla käytyihin läntisen aavikon sotatoimiin tai yksinkertaisemmin aavikkotaisteluihin, Marokkoon ja Algeriaan tehtyihin maihinnousuihin liittyviin sotatoimiin sekä Tunisian taisteluihin.

Liittoutuneiden sotatoimista vastasi alkuvaiheessa brittiläisen Kansainyhteisön joukot vahvennettuna eri Euroopan pakolaishallitusten joukoilla. Yhdysvallat liittyi sotaan 1941 ja se osallistui Pohjois-Afrikan sotatoimiin 11. toukokuuta 1942 alkaen.

Suomi

Talvisota

30 November 1939 - 13 March 1940

Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.

Raatteen tien taistelu

1 January 1940 - 7 January 1940

Raatteen tien taistelu käytiin talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana Suomussalmen taistelua.

Neuvostoliiton 163. divisioona oli vallannut 7. joulukuuta Suomussalmen ja 44. divisioona oli tulossa sen avuksi. Seuranneessa taistelussa eversti Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona tuhosi Suomussalmelle johtavalla Raatteen tiellä 44. divisioonan eli niin sanotun Sinisen divisioonan.

Neuvostojoukkojen tavoitteena oli saavuttaa Oulu ja katkaista Suomi keskeltä. Tällöin pohjoisen taistelut olisivat ratkenneet helposti ja joukot olisivat voineet keskittyä Etelä-Suomen valtaamiseen. Suomi olisi menettänyt myös maarajan Ruotsiin ja Norjaan.

Jatkosota

25 June 1941 - 19 September 1944

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kun Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Suomi ei ollut lain mukaan Saksan liittolainen, sillä mitään liittosopimusta ei ollut. Sen sijaan Suomi oli käytännössä Saksan liittolainen, sillä se antoi aluettaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle ja sai aseapua Saksalta.

Lapin sota

15 September 1944 - 27 April 1945

Lapin sota käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.

Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota.